keskiviikko 17. elokuuta 2016

PAPUTACOT - VEGGOTACOS MED BÖNOR



Elokuu on kesäkuukausi, vaikka säät jo enteilisivätkin syksyä. Tacot taas ovat kesän parhaita ruokia. Tuoreita yrttejä ja vihanneksia, pientä tulisuutta ja käsin syötävää, siinä se. Vegaaneillekin sopiva paputäyte on ollut tämän kesän tacosuosikkini. Kuvaankin päätyi jo puoliksi syöty annos ja nopealla räpsyllä - niin hyvää oli, ettei malttanut kuvata!




8 hengen ystäväporukka mökkeili ja jakoi päivät renki- ja piikavuoroihin. Tehtäviin kuului tiskaus ja ruoka. Neljäntenä päivänä vuorossa oli ystävämme, jonka kokkailutaitoja olen ennenkin kehunut moneen otteeseen. Häneltä olen aiemmin saannut ohjeet mm parhaisiin falafeleihin sekä valloittavan hyvään Garlic and Prawn Pastaan. Nyt vuorossa on paputäyte tacoihin.

Mökkireissun jälkeen iski himmeä himo tähän täytteeseen, kysyin ohjetta ja tein täytteen sen mukaan kotona. Helppoa ja hyvää, koukuttavaa jopa.



_________________________________

 


Den här ypperliga tacofyllningen av bönor och aubergine passar väl också för dig, som är vegan. Receptet har jag fått av min goda vän, som tidigare delat med sig recepten för sina oemotståndliga falafels och sin Garlic and Prawn Pasta



_________________________________

 

PAPUTÄYTE TACOILLE
8lle tortillalle

Näitä tarvitset:

• 1 munakoiso 
• suolaa

• oliiviöljyä
• 1 sipuli
• 2 valkosipulin kynttä
• 1 punainen paprika
• 1 tölkki hyvää tomaattimurskaa (esim. Mutti)
• 1 rkl chilijauhetta
• 1 rkl juustokuminaa
• suolaa ja pippuria maustamiseen
• tuoretta persiljaa
• tölkki/purkki säilöttyjä mustapapuja
• tölkki/purkki säilöttyjä kikherneitä
(• tuoretta korianteria)

Siivuta munakoiso noin 1,5 cm paksuisiksi kiekoiksi ja itketä munakoisokiekot ripottelemalla niiden päälle suolaa ja anna olla noin 15 minuuttia.
Pyyhittyäsi talouspaperilla munakoisojen pinnalle nousseen nesteen pilko kiekoista kuutioita ja paista ne runsaassa oliiviöljyssä pannulla, kunnes ovat lähestulkoon kypsyneet.
Poista munakoisot pannulta.
Silppua sipuli, viipaloi valkosipuli ja pilko paprika.
Kuumenna öljy uudestaan pannulla, laske miedolle lämmölle ja lisää sipuli, valkosipuli ja paprika.
Anna kypsyä noin 10 minuuttia pitäen huolen, ettei valkosipuli tai sipuli pala.
Valuuta tomaattimurska tiheässä siivilässä, jotta "ylimääräinen" neste valuu pois.
Siirrä munakoisot takaisin pannulle ja lisää mukaan siivilässä oleva tomaattimurska.
Mausta chilijauheella, juustokuminalla, suolalla ja mustapippurilla. Sekoita ja anna hautua hetki.

Valuuta pavut ja kikherneet. Silppua persilja (ja korianteri).
Lisää yllämainitut pannulel, sekoita ja kuumenna.

Tarjoile paputäyte tortilla lettujen päällä yhdessä pilkotun tomaatin, silputun punasipulin, jääsalaatin ja pikkelöityjen punasipulien kanssa.

Ja ei-vegaaneille kermaviili on myös hyvä lisä tortillojen täytteeksi.




_________________________________




FYLLNING TILL TACOS
För 8 tortillan

Det här behövs:

• 1 aubergine
• salt

• 6 msk olivolja
• 1 lök
• 2 vitlöksklyftor
• 1 röd paprika
• 1 burk krossade tomater
• 1 msk chilipulver
• 1 msk spiskummin
• salt och peppar enligt smak
• persilja
• 1 burk konserverade svarta bönor
• 1 burk konserverade kikärter

Skär auberginer till ungefär 1,5 cm tjocka skivor. Strö salt över skivorna och låt ligga i ca 15 minuter.
Torka sedan med hushållspapper vätskan som stigit på ytorna av aubergine skivorna.
Skär skivorna i kuber och lägg på en stekpanna över medelstark värme med rejäl mängd olivolja. Låt mjukna tills nästan färdiga.
Ta sedan skivorna bort från pannan.
Finhacka löken, skär vitlöken och paprikan i skivor, värm upp oljan på nyttoch lägg sedan löken, vitlöken samt paprikan i pannan. Fräs på låg värme i ca 10 minuter eller tills löken är gyllene.
Lägg tomatkrossen i en tät sil och låt en del av vätskan rinna av.
Lägg sedan auberginen och den avrunna tomatkrossen på pannan. 
Smaksätt med chilipulver, kumin och salt och peppar. Blanda och låt skjuda en stund.
Häll bönorna och kikärterna i silen och låt rinna av. Hacka persiljan (och koriandern).
Lägg ovannämnda med på pannan, blanda och värm upp.

Servera på tortilla plättar tillsammans med tomat, finhackad rödlök, issallad samt inlagd rödlök.
Och om du inte är vegan, kan du lågga på lite gräddfil. Det passar väldigt bra till.





tiistai 5. heinäkuuta 2016

PIKKELÖITY PUNASIPULI - INLAGD RÖDLÖK



Jouluruokia miettimään? No, ei nyt sentään! Tämä usein joulupöytään valmistettava herkullinen lisuke toimiikin erittäin hyvin kesän grillipöytiin. Älä siis epäile, vaan kokeile, tutustu ja huomaa, että toisinaan vierailija toisesta juhlasta onkin juuri sitä, mitä tämä kesäjuhla kaipaa.




Ystävältä opittua - juhannusviettomme pohjaa runsaaseen ruokapöytään, johon jokainen tuo oman panoksensa. Rakas lapsuuden ystäväni, jonka olen tuntenut 4-vuotiaasta asti, toi juhannuspöytäämme pikkelöimiänsä punasipuleita. Yllätyin, kuinka hyvin nämä toimivat grilliruokien kanssa. Opin häneltä tämän yksinkertaisen ohjeen lisäksi makuyhdistelmän, josta aion pitää jatkossa kiinni. Pikkelöidyt lisukkeet ovatkin mitä oivin tapa tuoda vähän hapokkuutta grillilihan tai vaikkapa grillatun halloumin kylkeen.



_________________________________



Inlagd rödlök görs i vårt hushåll oftast till julbordet. Min kära väninnä, som jag känt sedan vi var 4 år, lärde mig, att detta härliga tillägg passar utmärkt även till grillmat - speciellt till grillat kött eller halloumi.



_________________________________




PIKKELÖIDYT PUNASIPULIT

 
Näitä tarvitset:

• 2 punasipulia
• 1 dl punaviinietikkaa
• 1/2 dl sokeria
• 1 tl suolaa
• 1 dl rypsiöljyä
• mustapippuria maun mukaan

Suikaloi sipulit.
Sekoita kaikki ainekset kauniiseen lasipurkkiin ja anna maustua jääkaapissa vähintään 3 tuntia.
Näin helppoa ja niin hyvää!



_________________________________




INLAGD RÖDLÖK


Det här behövs:

• 2 rödlökar
• 1 dl rödvinsättika
• 1/2 dl socker
• 1 tsk salt
• 1 dl rypsolja
• svartpeppar enligt smak

Skiva löken.
Blanda alla ingredienser i en vacker glasburk och lägg i kylskåpet till minst 3 timmar för att smaksättas.
Så lätt och så gott!

 

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

SHANGHAI & ANHUI



Jos olet syönyt kiinalaisissa ravintoloissa vain Suomessa tai muissa länsimaissa, saatat Kiinassa yllättyä maan keittiöiden monipuolisuudesta ja monimuotoisuudesta. Vietin toukokuussa 3 viikkoa yhteensä liikkuen Shanghaissa ja Anhuin maakunnassa. Tässä jaan teille vinkkini hyviin ravintoloihin ja lopussa myös muuta Kiinan matkaajan selviytymistietoa.




Matka Shanghaihin on minulle jo toinen, avopuolisolle ensimmäinen. Matkamme syy on kahden viikon työprojektini - opetan tiivistä kurssia alani Shanghailaisessa yliopistossa. Viimeisinä päivinämme Shanghaissa ystäväpariskuntamme Suomesta liittyy seuraan ja pari päivää myöhemmin, kun työni on ohi, siirrymme reppureissaamaan Anhuin maakuntaan ja sen pakahduttavan kauniille kansallispuistoalueelle. Lopuksi vielä yksi ilta Shanghaissa ennen paluulentoa Helsinkiin.

Kahdessa viikossa kerkeämme tutustumaan Shanghaihin ja tykästymään kaupunkiin, sen ihmisiin, sen sykkeeseen, sen outouteen ja tuttuuteen. Rakastumme sen ruokaan! Shanghaissa parasta on maut ja Kiinan lukuisten keittiöiden laaja ravintolavalikoima. Lisäksi Shanghaissa on tarjolla paljon myös maailman eri ruokakulttuureja - nekin oikein hyviä, tosin eivät yllä kiinalaisten keittiöiden tasolle.


Pyöräkorjaamo eräällä vilkkaalla kadulla Shanghaissa


Maailman suurin kaupunki on samalla vilkas ja rauhallinen. Tätä on vaikea selittää sanoin - ymmärrätte, kun menette itse paikan päälle. Tieliikenne tuntuu tulevan päälle. Kirjaimellisesti. Autot noudattavat kyllä liikennesääntöjä, mutta sähkömopoilijat ja pyöräilijät eivät niinkään. Jalankulkijan tulee ylittää katu määrätietoisesti ja itsevarmasti samalla täysin ympäristöstään tietoisena ja silmät auki selässä, niskassa, ohimoilla, joka puolella. Aluksi se hieman pelottaa. Kahden viikon jälkeen huomaan, että Shanghain vilkas syke saa minut tuntemaan olevani todella elossa.




Se, mikä kuitenkin rauhoittaa kaupunkia on sen turvallisuuden tunnetta nostava vire. Shanghaissa ei liiemmin tarvitse pelätä väkivaltaa tai taskuvarkaita. Järki käteen kuitenkin! Kyllähän tässä kaupungissa on taskuvarkaita. Aivan varmasti on! Onkohan? Kovaäänisyydestään huolimatta Shanghailaisilla näyttäisi olevan aika rauhallinen luonne, sellainen jonkinasteinen zen-tila.


video


Rakastun Shanghain puistoihin ja etenkin niissä oleskelevien ihmisten luomaan tunnelmaan. Pitkin viikkoa vanhukset kokoontuvat puistoihin pelaamaan yhdessä korttipelejä tai mahjongia, harrastamaan liikuntaa tai muuten vain kävelemään takaperin!




Kyllä, Shanghaissa voit kävellä julkisissa paikoissa mitä oudoimmin tyylein, käsiäsi joka puolelle viskoten, lantiotasi samalla pyöritellen tai jopa takaperin, eikä kukaan katso sinua oudoksuen (paitsi ehkä turistit). Tämä on paikallisten tapa pitää huolta kehostaan ja fyysisestä hyvinvoinnistaan. Ranskalaisten kortteleiden pienehkössä puistossa vanha mies pyörittelee minuuttikaupalla korvalehtiään. Toinen hieroo polviaan, nousee varpailleen ja ojentaa kätensä ilmaan ja toistaa tätä liikesarjaa noin puolen tunnin ajan. Puistoissa minulla tulee olo, että nämä vanhukset eivät vaikuta kovinkaan yksinäisiltä. Muutenkin kiinalaiset eivät tunnu olevan kovinkaan yksinäisiä. Yhteinen hengailu puistoissa ei ole jonkun organisaation tai seuran järjestämää, johon pääset mukaan vain jos maksat jäsenyysmaksua. Nämä ovat luonnollisia, orgaanisesti syntyviä kohtaamisia julkisessa tapaamispaikassa. Ihanaa, eikö olekin?





XINJIANGILAINEN (Läntinen Kiina)


Olemme avopuolison kanssa lukeneet Lonely Planetimme huolellisesti ja eräänä iltana päätämme kokeilla kirjan suosittelemaa intialaista ravintolaa. Meitä kiinnostaa miten kyseinen ruokakulttuuri tulkitaan Shanghaissa. Löydämme kirjan ohjaaman osoitteen. Ravintola sijaitsee kerrostalon 3:ssa kerroksessa, johon menemme hissillä. Ylös päästyämme huomaamme, että ravintola ammottaa tyhjyttään. Ei yhtäkään asiakasta. Kellonajasta ei voi olla kyse, sillä olemme paikalla paikallisten suosimaan illallisaikaan klo 19. Samassa kerroksessa intialaista ravintolaa vastapäätä on toinen ravintola. Sen sisältä kantautuu rappukäytävään naurua ja puhetta, astioiden kolinaa ja aisteja herättäviä tuoksuja. Ovessa lukee XIBO. Astumme sisään.

Xibo edustaa läntisestä Kiinasta peräisin olevaa xinjiangilaista keittiötä. Xinjiang on multietninen alue, jonka ruoka ottaa vaikutteita myös venäläisistä, tiibetiläisistä ja lähi-idän mauista. Niinpä Xibon listalla parveilevat erilaiset lammasruoat, vartaat ja grillillä valmistetut annokset. Riisiä ei listalla ole, sillä xinjiangilainen keittiö pohjaa leivälle. Tarjolla on myös aivan loistava mozzarella piiras. Suurin herkku on kuitenkin aurinkokuivatuilla chileillä maustetut vihreät pavut. Näitä en voi liiakseen kehua. Chili on voimakasta, mutta tulisuus ei leviä suuhun, vaan jää kiehtovasti vain kielen päälle. Suosittelen myös tilaamaan lammasvartaita, tacon näköisiä liha- ja kasvistaskuja ja Malbeciä! Punaviini toimii xinjiangilaisen ruoan kanssa erinomaisesti.

Xibo sijaitsee Shanghain ranskalaisissa kortteleissa. Tällä alueella sijaitsee myös pari muuta suosikkiravintolaani. Niistä Spice Bazaar on myös xinjiangilainen. Spice Bazaar löytyy pieneltä, suloiselta Dongping kadulta. Ravintola on trendikkään askettiisesti sisustettu ja tunnelma ainakin lounas aikaan hyvinkin rento ja leppoisa. Parhaina ruokina mieleen jäi uppopaistetut lammastaskut sekä sienet. Myös täällä chilimaustetut vihreät pavut olivat pöydän kuningatar. Taisimme oikeastaan tilata kyseistä annosta ihan jokaisessa ravintolassa, jossa sitä sai eikä se ikinä pettänyt. Ei kertaakaan.


Xibo
3. kerros
83 Changshu Rd
French Concession, Shanghai
lähellä Changshu Rd metroasemaa

Spice Bazaar
29, Dongping Rd, French Concession, Shanghai
lähellä Changshu Rd metroasemaa



YUNNANILAINEN (Eteläinen Kiina)


Perjantai-iltana menemme kollegoideni kanssa jo edellisellä vierailullani kokeilemaan, ranskalaisissa kortteleissa sijaitsevaan Lost Heaveniin. Myös viimeisenä iltanamme Kiinassa palaamme kyseiseen ravintolaan, tosin sen Bundilla olevaan tilaan. Suosittelen ranskiskortteleiden ravintolaa, sillä tilana se tuntuu aidommalta, miellyttävämmältä ja tunnelmallisemmalta kuin Bundilla oleva uudempi versio.
Lost Heavenin parhaimmistoa on beef salad, lammas samosat, papaya salaatti ja vihreät vihanneslätyt. Ranskalaiskortteleiden ravintolassa suosittelen myös testaamaan paikan raikkaita cocktaileja alakerran lounge tilassa ennen illallistamista yläkerrassa.

Lost Heaven edustaa omaa kiinalaisten keittiöiden suosikkiani - yunnanilaista keittiötä - kuten edustaa myös verrattoman hyvä, paikallisten suosima Lotus Eatery, johon Shanghaissa asuva suomalainen tuttavamme meidät yhtenä iltana vie. Suosikki paikkani kaikista Shanghaissa kokeilemistani ravintoloista on yunnanilainen Southern Barbarian.

Yunnanilainen keittiö tunnetaan muun muuassa sen pikkelöidyistä lisukkeista ja thai vaikutteista. Yrttien, etenkin mintun ja korianterin käyttö on yleisempää kuin muissa kiinalaisissa ruokakunnissa. Yunnanilaiselle keittiölle on myös tyypillistä yhdistää happamia ja tulisia makuja, chiliä ja inkivääriä.

Kasvissyöjälle Yunnanilaisesta keittiöstä löytyy laaja valikoima ihania alkuruokia. Kun näitä tilaa useita pöytään jaettavaksi ei ole pelkoa, että illallisen jälkeen jäisi nälkä. Lihasta nauttivalle löytyy monesta yunnanilaisesta ravintolasta myös kokeellisempia annoksia - sammakoiden ja etanoiden lisäksi esimerkiksi Southern Barbarianissa voi tilata erinäisiä hyönteisiä kun taas Lotus Eateryssä tarjolla on maatila eläimistä kaikki mahdolliset osat. Yunnanilaiseen keittiöön kuuluukin syödä eläimistä myös päät ja koivet kokonaisuudessaan, varpaat mukaan lukien. Tofun tilaamisen kanssa kannattaa olla varuillaan, sillä yunnanilaiset suosivat tofunsa fermentoituna. Tietenkin, jos rakastat pilaantuneen ruoan makua, niin siitä vaan!

Lotus Eateryssä kannattaa ehdottomasti tilata ravintolan pikkelöityjä kurkkuja, elämäni parasta papayasalaattia sekä makunystyröitä kutkuttelevaa yrtti-pähkinäsalaattia.

Southern Barbarianin listasta suosittelen tilaamaan ihan mitä vaan! Kaikki kokeilemamme on niin hyvää, että luotan kaiken muunkin olevan. Omia suosikkejani ovat kuitenkin minttusalaatti, joka on tehty yksinomaan mintunlehdistä ja jostain tolkuttoman hyvästä salaattikastikkeesta. Miettikää nyt! Vain mintunlehtiä! Ihanan yksinkertaista! Myös paikan hiillostetut munakoisot tomaattikastikkeessa, vartaassa grillatut kesäkurpitsat ja paistettu vuohenjuusto meinaavat viedä minulta tajunnan kankaalle. Southern Barbarian tekee vaikutuksen myös laajalla import-olueiden valikoimallaan. En voi liiakseen kehua tätä vaikeasti kerrostalon kiemuroiden takaa löytyvää paikkaa.

Southern Barbarian
2. kerros, Gourmet Zone
56 South Maoming Rd
French Concession, Shanghai
lähellä South Shaanxi Rd metrsoasemaa

Lotus Eatery
2. kerros
1112 Dingxi Rd
West Shanghai
lähellä Zhongshan Park metroasemaa

Lost Heaven
38 Gaoyou Rd
French Concession, Shanghai
lähellä metroasemaa Shanghai Library


Lotus Eatery



ITÄINEN KIINA 
(Shanghai, Hangzhou, Nanjing, Yellow Mountains ja niinkin kauas kuin Xiamen)


Näissä maisemissa karistan korkeanpaikan kammoni ja näen tähänastisen elämäni kauneimmat maisemat. Vuoriston nimi on Yellow Mountains ja se sijaitsee Anhuin maakunnassa Huangshanin kansallispuiston alueella. Kätevin tapa päästä paikalle Shanghaista on ottaa 4n tunnin pikajuna Huangshan Beihin. Täältä hyppäät joko bussiin tai taksiin kohti Tangkoy-nimistä pikkukaupunkia, josta menevät kaapelit kohti vuoriston huippuja. 

Monen reppureissaaja-saitin mukaan Tangkoyssa kannattaa yöpyä ja tankata mukaansa tavaraa (vettä, keksejä etc) sillä ylhäällä vuorilla hinnat kohoavat vuorten huippujen lailla pilviin ja niiden yli. No, Tangkoy ei itsessään ole mikään viehättävä kaupunki tai kylä eikä hinnat ylhäällä vuorilla länsimaalaista lompakkoa paljoa ohenna. Me kuitenkin yövymme Tankgoyssa ja ehkä ne ovat ne maisemat, jotka saa minut suosittelemaan myös tätä kokemusta. Tangkoyn hostellimme on nimittäin aikalailla pohjanoteeraus. Tangkoy on kostea kaupunki ja majoituspaikkamme on voimakkaasti homeessa. En osaa neuvoa löytyykö paikasta parempia majoituspaikkoja. Omassamme kuitenkin palvelu pelaa oikein hyvin.



Tangkoy sijaitsee kurussa, jonka läpi kulkee virta. Me olemme kaupungissa sadepäivänä sumussa ja siltikin maisemassa on jotain lumoavaa. Näemme vain Tangkoyta ympäröivät kukkulat, mutta saatamme aavistaa sumun takaa toisinaan hetkellisesti pilkahtelevien pilarimaisten vuorten läsnäolon.



Seuraavana aamuna siirrymme ylös vuorille pilvien ylle, sinne missä aurinko paistaa. En voi liiakseen suositella näille vuorille matkaamista. Kolmen päivän ajan herkistyn kyyneliin useaan otteeseen. Hämmästelen, kuinka maailma voi olla näin älyttömän kaunis paikka. Kuinka minä, Sofia, pääsen kokemaan tällaista luonnon ihmettä, jonka luulin olevan mahdollista kokea vain Avara Luonto-ohjelman kautta tv-ruudusta. Kiitän itseäni ja puolisoani ja ystäviämme moneen otteseen siitä, että tajusimme matkata tänne. Pelkään korkeita paikkoja melkein yhtä paljon, kuin pelkään pimeää (ja se on paljon se!), mutta pikkuhiljaa totun täällä liikkumiseen ja yhtäkkiä huomaan istuvani vuoren jyrkänteen reunalla (no ei nyt sentään ihan reunalla, mutta sen lähellä) ja hengittäväni koko kehollani tätä käsittämätöntä näkymää.




Yövymme vuorilla kaksi yötä Xihai-hotellissa. Tämä on vuorten kolmesta hotellista kallein, mutta myös ehdottomasti mukavin. Suosittelen erittäin lämpimästi! Hotellin ravintola on myös oikein oiva, vaikkakin kolmannella aterialla alkaa jo tökkimään samat safkat. Mikäli tilaisimme liharuokia, olisi ehkä valikoima monipuolisempi. Pysyttelemme kuitenkin kasvis ja vegaani osastolla. Aamiainen tarjoaa pahaa kahvia (niinkuin kaikissa hotelleissamme), mutta muutoin aamiainen on sekä runsas että herkullinen.

Xihain hotellin ruoka edustaa paikallista keittiötä. Itäisen Kiinan keittiö tunnetaan makeista ja pehmeistä mauistaan, joita syntyy sokerin, viinien, viinietikkojen ja soijakastikkeiden käytöstä. Myös öljyn käyttö on täällä runsasta. Itäisen Kiinan ruokakulttuuriin kuuluu myös runsas valikoima possua sekä mereneläviä. Yleisin lisuke on riisi ja myös höyrytettyä ruokaa on paljon tarjolla. Dumplingsit ovatkin juuri idästä, Shanghaista, kotoisin.

Jos matkanne kulkee Hangzhoun järvikaupungin läpi, paikallista keittiötä edustaa maukkaasti esimerkiksi Green Tea Restaurant, joiden sieninyyttiä voisin syödä jokaisella aterialla, sekä Grandma's Kitchen, jossa suosittelen maistamaan etenkin tulisia kurkkuja ja tofupaistosta.


video

Dumplingseja syömme matkalla vain kerran, mutta silloinkin korealaisessa ketjussa. Ketju-leimaa ei kannata pelätä. Aivan kuten Lontoossa myös Shanghaissa suositut ravintolat ketjuuntuvat suosion takia nopeasti. Tämän Shanghaissa sijaitsevan ketjun nimi on Din Tai Fung ja sen dumplingsit ovat kerrassaan verrattomia. Tilaamme lisää ja lisää, kunnes vatsani meinaa poksahtaa halki. Pöydällä olevaa soijaa ja viinietikkaa kannattaa sekoittaa dipiksi suhteessa puolet ja puolet - super hyvää!


Xihai
http://www.xihaihotelhuangshan.com/
Green Tea Restaurant
250 Jiefang Lu
Hangzhou

Grandma's Kitchen
3 Hubin Lu
Hangzhou

Din Tai Fung
Shanghai Centre rakennuksessa
1376 West Nanjing Rd
Jing'an, Shanghai
lähellä metroasemaa Jing'an Temple



_________________________________




PARIA PAIKKAA VIELÄ SUOSITTELISIN


Hyvää kahvia voi olla vaikea löytää maassa, jossa teekulttuuri on vahva. Ihanasta ja monipuolisesta teevalikoimasta huolimatta suomalaisella alkaa jossain vaiheessa kuitenkin kahvihammasta kolottaa.


Long museum - museokahvila
Me suuntaamme museoon lauantaina katsomaan Olafur Eliassonin verratonta näyttelyä. Näyttelyn katsottuamme kävelemme museon takana sijaitsevalle joen varren kävelyalueelle. Istumme kävelyraitin portaikolle katsomaan, kuinka paikalliset viettävät viikonloppuaan. Katseemme kiinnittyy joukkoon koiranomistajia, jotka ovat tulleet rantaan antaakseen koiriensa leikkiä toisten koirien kanssa. Vähän niinkuin koirapuistossa, mutta ilman aitoja. Tilanne ja tapa kiehtoo meitä.
Pitkän istuskelun ja ihmettelyn jälkeen vatsa alkaa hieman kurnia ja iltapäiväkahvihammasta kolottamaan. Museolla on kahvila. Menemme sinne. Puolitamme lehtitaikinaan tehdyn pizzan, minä juon aivan älyttömän hyvän cafe latten ja sulhaseni nauttii elämänsä parhaan flat whiten. 
Toimikoot tämä sepustus suosituksena sekä museoon, sen vieressä olevaan jokirantaan että museokahvilaan.

Fumi coffee
Sijaitsee Fumin Roadilla ranskalaissa kortteleissa. Kahvi on hyvää, palvelu on hyvää ja kortteli on miellyttävä. Ainoana miinuksena lienee, että kahvilassa ei ole wc:tä. Kahvilaa vastapäätä on kivan näköinen pho-keitto paikka, josta näyttäisi saavan myös vegaanista pho-keittoa. Keittopaikkaa emme kokeile, olemme matkalla tapaamaan ystäviämme, mutta paikka jää kaivamaan mieltä. Ehkä ensi kerralla sitten.
 



Kiinan maaseudeulla seikkaillessa voi olla haastavaa valita mihin pieniin kyliin poikkeaisi reitillään. Myös kaupunkien valitsemisessa on oma haasteensa. Toisissa paikoissa kiehtoo paikallisten elämä ja toisissa ikivanhan historian merkit.

Hongcun
Unescon suojelema 900 vuotta vanha kiinalaiskylä, sijaitsee noin tunnin bussimatkan päässä Tangkoysta. Kyseisessä kylässä on myös kuvattu kohtauksia elokuvaan Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme




Kylä on reittimme varrella, joten päätämme piipahtaa täällä päiväretkellä. Heti kylän porteista sisään astuessamme tajuamme olevamme jossain todella kauniissa paikassa. Dallailemme kujia pitkin, eksyilemme, ihastelemme, kurkimme pihoille, ihmettelemme seinillä roikkuvia kuivalihoja. Reput painavat selkää ja kaipaamme pientä taukoa. Vastaan tulee majatalo, jota pitää vanha pariskunta. Jäämme majatalon sisäpihalle juomaan lasilliset teetä. Pariskunta ei puhu sanakaan englantia, mutta miehen kyky ilmaista asiansa käsin on mitä kiehtovin ja toimivin. Ymmärrämme toisiamme. 




Jatkamme ystäviemme kanssa dallailua, eksymme lisää, puikkelehdimme pienillä kujilla uteliaina ja ihastuneina. Vastaan tulee pieni baari. Tänne pitää pistäytyä, sillä onhan se nyt outoa, että täällä keskellä "ei mitään", Kiinan maaseudulla, pienessä kylässä, jossa ei kulje yhtäkään autoa, on baari, jonka import-olueiden valikoima ja sisustus huutavat hipsteriyyttä. Miten tämä länsinuorison elämäntapa on onnistunut valloittamaan tämänkin maailmankolkan? Istumme baarin sisäpihalla yksien olueiden verran ja nautimme ajatuksesta, että olemme juuri täällä. Olipa hyvä päätös piipahta Hongcunissa! Olisimmepa vain tajuneet, että täälläkin olisi voinut yöpyä. Majatalon pitäjäkin yritti tarjota meille yösijaa - kaksi huonetta, 4 vuodetta, vain 200 juania.





Fei Lai Feng & Lingyin Temple
Miljonäärien ja miljardöörien asuttaman kaupungin, Hangzhoun kyljessä on vanha temppelirykelmä. Suuntamme näille seuduille sateisena päivänä pois kaupungin sykkeestä ja sen järvimaisemista. Shanghain hotellin portieri suositteli meille Lingyin temppelillä käymistä ja sinnehän me suuntaamme. Kävelemme temppelialueen porteista sisään. Kävelyreitti Lingyin temppeliin kulkee pientä puroa pitkin. Puron toisella puolella on kallion seinämä ja siihen on kaiverrettu Buddha patsaita. Lukuisia Buddha patsaita. Patsaat ovat 900-1300 luvuilta ja kallion seinämään hakatun ulkotemppelin nimi on Fei Lai Feng. Ylitämme puron ja löydämme pienen luolan. Sisällä on taas yksi seinään kaiverrettu Buddha patsas. Luolan katossa on reikä ja sieltä tuleva valo osuu suoraan patsaaseen. Herkistyn. Ei ole eka kerta tällä reissulla, kun silmäni kostuvat. 




Jatkamme matkaa seuraavista porteista sisään Lingyin temppeliin, monitasoiseen, monesta rakennuksesta koostuvaan temppeli, joka on edelleen aktiivisessa käytössä. Yhdestä temppelirakennuksesta kuuluu mantra. Kurkimme ovista sisään ja pääsemme osaksi munkkien ja nunnien seremoniaa. Mantra voimistuu ja tunkeutuu koko kehooni. Herkistyn taas kyyneliin. Tää on niin tätä.




Temppelissä on myös munkkien ylläpitämä kasvisnuudeliravintola. Tilaamme kaikille nuudelikeittokulhot. Lämmintä on ja hyvää. Sopii sadepäivään.



________________________________




Kiinan matkaa varten kannattaa valmistautua kotona hyvissä ajoin ja huolella, sillä valmistautumaton ei paikan päällä välttämättä enää löydä tietoa oikein mistään, tai ainakaan netistä, Kiinan palomuurin takia. Niinpä tässä alla check-list asioista, jotka on hyvä hoitaa ennen matkaan lähtemistä.




VIISUMI

Muistathan, että Kiinaan matkatessa tarvitset viisumin. Ja mikäli olet matkasi aikana poistumassa Kiinasta hetkeksi, esimerkiksi Hongkongiin ja sieltä kuitenkin vielä palaamassa Kiinaan, tarvitset double-entry viisumin. Visuumin hakukäsitellyssä menee noin 4 arkipäivää ja homma kannattaa hoitaa ajoissa ennen matkaa, mikäli liitteissäsi ilmenee jotain puutteita tai haussa on muita vastoinkäymisiä.



VPN

Hanki elektroniisiin laitteisiisi VPN! Ilmaisia VPN-palvelimia on netti pullollaan. Niistä kannattaa kuitenkin ensin ottaa selvää, kuinka luotettavia ovat ja kuinka toimivat Kiinassa. Suomalainen maksullinen Freedome-palvelin on luotettava, toimiva ja suhteellisen edullinen. Ilman VPN:ää et pääse Kiinassa esimerkiksi Google hakukoneelle tai muillekaan Googlen sivuille, kuten esimerkiksi Blogspottiin. Myös länsimaiset sosiaaliset mediat ovat palomuurin takana.



WECHAT

Lataa puhelimeesi WeChat. WeChat on Kiinan versio WhatsUpista ja lähestulkoon identtinen sen kanssa paitsi, että WeChatissa on hauskemmat emoticonit. WeChat on oiva tapa pitää Kiinassa yhteyttä matkaseuralaisiin silloin, kun kuljetaan vähän eri reittejä, sillä WeChat toimii silloinkin, jos VPN tökkii. Joillakin tutuillani WeChat on toiminut silloinkin, kun ei ole wifi-yhteyttä. Itselleni tuota luksusta ei kuitenkaan ole sattunut.



 KARTTA

Hanki kartta jo Suomessa. Hotellien kartat ovat epämääräisiä, leväperäisiä ja usein vieläpä Kiinaksi. Stockmannilta löytyy ainakin Shanghain kartta, joka on selkeä, kattava ja laminoitu. Kartta kesti koko kolmen viikon matkamme ajan ehjänä, vaikka oli päivittäin kovassa käytössä toisinaan jopa sateessa.
Vaikka sinulla olisi VPN puhelimessasi ja kuvittelet selviäväsi google mapsin avuin Shanghaissa LUULIT VÄÄRIN! Kiina "suojaa maansa turvallisuutta" vääristämällä elektroniset kartat. Toisin sanoen, älä edes harkitse google mapsia.
Voit toki ladata puhelimeesi MapsMe-aplikaation, joka toimii offline tilassa. MapsMe näyttää sinulle missä olet ja toimi ainakin puolisollani Shanghaissa moitteettomasti. Anhuissa maaseudulla ja "pienemmissä" kaupungeissa (lue. 8,7 miljoonan henkilön Hangzhoussa) ei sitten niinkään.




VALUUTAN VAIHTO

Vaihda jo Suomessa hieman rahaa, vaikka tämän hetkisen kurssin mukaan olisikin edullisempaa vaihtaa valuuttaa vasta Kiinan puolella. Lennon jälkeen olet todennäköisesti niin väsynyt, että et jaksa miettiä valuutan vaihtoa. Myöhemmin saat kätevästi nostettua Shanghaista käteistä korttiautomaateista. Niitä löytyy ympäri kaupungin sen lukuisista ostoskeskuksista ja tavarataloista.




TAKSIT

Muista, että Shanghaissa (ja varmaankin koko Kiinassa) taksikuskit eivät puhu englantia eivätkä lue länsimaalaisia kirjaimia. Taksit ovat kuitenkin super kätevä ja edullinen tapa liikkua Shanghaissa.
Vihreä valo kertoo, että taksi on vapaa, punainen valo on merkki siitä, että taksi on varattu. Taksin saa usein lennosta ihan parissa sekunissa tai minuutissa. Toki sateella taksin saaminen on lähes mahdotonta. Tuolloin paikalliset tilaavat taksinsa tekstareilla ja kuski on saattanut unohtaa vihreän valon päälle, vaikka onkin jo tilattu muualle ja näin ollen varattu. Älä siis ihmettele, jos vihreällä valolla oleva taksi ei sateella pysähdykään käden heilautukseesi.
Punaiset, siniset ja vihreät taksit ovat edukkaampia. Tarkista autoon astuessasi, että pelkääjän paikalla on kuskin ID-kortti ja että auton mittari syttyy viimeistään kahden korttelin jälkeen. Alkutaksa on suhteellisen korkea koko matkan hintaan nähden, joten älä turhaan pelästy mittaria heti alkuun. Huomaat matkasi aikana, että toisinaan matkan hinta nousee alkutaksasta vain 2 juanin verran, mikä meidän rahoissa ei ole kolmeakymmentä centtiä enempää.
Taksikuskit eivät tosiaan puhu englantia eivätkä lue länsimaalaisia kirjaimia. Pidä siis huoli, että astuessasi autoon, sinulla on osoite kirjoitettuna lapulle kiinaksi kiinalaisilla kirjaimilla. Jos olet menossa esimerkiksi johonkin Lonely Planetin suosimaan paikkaan, voit näyttää kirjasta kiinankielisen osoitteen kuskille. Kanna myös aina mukanasi hotellisi käyntikorttia, jotta varmasti pääset ainakin hotellille takaisin, jos ei sitten muualle.




METRO

Shanghain metro on sekä edullinen että todella toimiva tapa liikkua. Kaupunki on valtava ja pitkät matkat kannattaa ehdottomasti kulkea metrolla.
Metrokortti-systeemi toimii kuten Lontoon Oyster-card. Eli ostat kortin (20rmb panttihinta) ja lataat siihen haluamasi summan. Mennessäsi metroon näytät kortin lukijalle (lukija ilmoittaa sinulle kuinka paljon kortillasi on rahaa) ja poistuessasi metrosta näytät kortin uudestaan lukijalle. Lukija laskee sinulle edukkaimman hinnan matkastasi ja ilmoitta poistuessasi kuinka paljon kortillesi jäi vielä rahaa.
Metroasemilla on turvatarkastus isommille laukuille. Paikalliset kuitenkin suhtautuvat tähän lähes täysin välinpitämättömästi. Mikäli haluat kuulua joukkoon, voit itsekin olla laittamatta laukkuasi liukuhihnalle. Toki toisinaan kohdalle voi osua virkaintoinen virkailija, yleensä asenteen näkee jo päältä ja silloin on ehkä ihan hyvä omatoimisesti laittaa se laukku siihen hihnalle.
Shanghaissa sekä katujen nimet että metroasemat on kirjoitettu myös englanniksi. Kaupunki on kansainvälinen ja liikkuminen on tehty myös meille länkkäreiksi ihanan helpoksi.




LENTOKENTÄLTÄ HOTELILLE

Lentokentältä voit ottaa joko taksin, metron tai Maglevin ja metron. Maglev, eli pikapikapikajuna, on ihan mielenkiintoinen kokemus. Se ei kuitenkaan mene ihan syvälle sisään kaupunkiin, joten joudut todennäköisesti vaihtamaan Maglevin pääteasemalta, Longyang Rd:ilta metroon. Finnairin lento laskeutuu Shanghaihin niin, että Maglevin ottaessasi joudut metroon vaihtaessasi ruuhkaan. Isojen matkalaukkujen kanssa tämä voi väsyneenä tuntua turhan rasittavalta.
Tavallisen metron ottaminen kentältä hotelille on edullisempaa, mutta matka kestää huomattavasti pidempään ja metron vaihtoihin kannattaa myös tässä varautua.
Taksi on ehkä mukavin vaihtoehto, kuitenkin myös selkeästi kallein. Pidäthän tämän vaihtoehdon kohdalla mielessä sen, että sinulle tulee olla hotellin osoite kiinalaisin kirjaimin tulostettuna paperille, jotta kuski tietää mihin sinut viedä.



Shanghailainen tupakkakioski?

perjantai 5. helmikuuta 2016

THAI KASVISKEITTO - THAI VEGGOSOPPA


Tällä viikolla olen kerännyt roimasti Hyvä Morsian-pisteitä keittelemällä keittoja flunssasta kärsivälle sulhaselle. Mausteinen keitto inkiväärillä maistuu helmikuun loskapäivinä ja helpottaa nuutunutta oloa.




Flunssan iskiessä keitto tuntuu ainoalta järkevältä syötävältä. Meille tyypillisimpiä flunssa-ajan keittoja ovat borsch ja tuliset kookosmaitopohjaiset keitot. Kummatkin vaihtoehdot sisältävät runsaasti hyviä ravintoaineita ja kookos-tofukeitossa inkivääri ja lime myös vaikuttavat vahvistavasti vastustuskykyyn.
Ja kuten kaikki keitot tämäkin maistuu parhaalta seuraavana päivänä uudesti lämmitettynä. 
Mitä teillä valmistetaan flunssaa taltuttamaan? Onko keitot vai padat hellalla? Mikä pelastaa flunssaisen päivän?



________________________________

 


Flunssan är här igen! Hos oss betyder det stora kastruller med massor av soppa. Det mest typiska sopporna i vårt hushåll under flunssan är borsch och thailändska kokosmjölkbaserade soppor. Båda alternativen innehåller en hel del bra näringsämnen och dessutom stärker ingefäran och limen i kokos-tofusoppan väl på motståndkraften. En riktig vinnare, tycker jag!
Vilka soppor räddar era dagar i flunssan? 



________________________________




PEHMEÄ KOOKOS-TOFUKEITTO


Näitä tarvitset:

• tölkki kookosmaitoa
• litra vettä
• 2 tl currytahnaa (punaista tai keltaista)
• hyppsellinen, tai kaksi, kurkumaa
• sipuli
• 2 porkkanaa
• parsakaali
• peukalon kokoinen pala inkivääriä
• 1 tl sitruunaruohotahnaa
• maustamaton tofu
• rasiallinen herkku- tai siitakesieniä
• 2 suurta luumutomaattia
• 1 mieto, punainen chili
• 3 rkl kalakastiketta
• 1 tl fariinisokeria
• hyppysellinen suolaa
• 1/2-1 limen mehut
• kevätsipulia
• tuoretta korianteria

Sekoita kookosmaito, vesi, currytahna ja kurkuma kattilaan. Kiehauta.
Laikkaa sipuli puolirenkaiksi, porkkanan kapeiksi tikuiksi ja erottele parsakaalin nuput. Kuori ja viipaloi inkivääri. Lisää nämä ja sitruunaruohotahna kattilaan, sekoita ja anna kiehua 2-3 minuuttia.
Viipaloi sienet, puolita tomaatit ja viipaloi. Poista chilistä siemenet ja silppua chili. Kuutioi tofu. Lisää kattilaan, laske lämpöä ja anna hautua hetken tai kunnes vihannekset ovat kypsyneet.
Mausta kalakastikkeella ja fariinisokerilla. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.
Purista limen mehua keittoon oman maun mukaan. Minulle riittää reilu puolikas lime, mutta jos kaipaat lisää happoa keittoon voit hyvin puristaa koko limen joukkoon.
Viipaloi kevätsipulin varsia noin kourallisen verran ja silppua korianteri. Lisää nämä keittoon ihan viime miinutilla.
Tarjoile kuumana vaalean, kylmän oluen kanssa.



________________________________




EN MJUK KOKOS-TOFUSOPPA


Det här behövs:
• en burk kokosmjölk
• 1 liter vatten
• 2 tsk currypaste (röd eller gul)
• en eller två nypor gurkmeja
• en lök
• 2 morötter
• 1 broccoli
• en bit ingefära
• 1 tsk citrongräspaste
• 1 tofu
• 2 stora plommontomater
• 1 ask champinjoner eller shitake
• 1 mild, röd chili
• 3 msk fisksås
• 1 tsk farinsocker
• några nypor salt enligt egen smak
• 1/2-1 limes saft
• vårlök
• koriander 

Blanda kokosmjälken, vattnet, currypasten och gurkmejan i en kastrull och låt koka upp.
Skiva löken till halvringar, morötterna till smala stickor och ta isär knopparna från broccolin. Skala och skiva ingefäran. Lägg allt detta samt citrongräspasten i kastrullen, blanda om och låt koka i 2-3 minuter.
Skär tofun i tärningar, skiva svamparna och halvera samt skiva tomaterna. rensa chilin från sina frön och finhacka chilin. Lägg allt detta i kastrullen och låt putra på låg värme tills grönsakerna har mjuknat.
Smaksätt med fisksås och farinsocker. Salta enligt behov.
Pressa in limesaft enligt egen smak.
Hacka vårlöken och finchacka koriandern och lägg dem i soppan i sista minuten.
Servera som het tillsammans med en ljus och iskall öl.


tiistai 2. helmikuuta 2016

HETKIÄ PARIISISSA



Paras aika Pariisissa on syksyn ja kevään muotiviikot. Turistina kaupungissa ei silloin tarvitse oikeastaan tehdä yhtään mitään muuta, kuin istua jonkun bistron terassille, siemailla roséviiniä ja pällistellä ihmisiä. Tässä postauksessa annan parhaat vinkkini ihmisten pällistelymestoille. Muitakin vinkkejä tietenkin - aamiaisesta illalliseen ja yöllisille kirjaostoksille. 

________________________________


Kuinkas siinä aina käykin niin, että juuri Pariisissa kamerastani on aina joko akku loppu tai kamera on jäänyt hotelille. Siis ei tietenkään silloin, kun sitä en tarvitse. Juuri sellaisina päivinä, kun EN syö jotain taivaallisen hyvää tai näe jotain jumalaisen kaunista tai kutkuttavan mielenkiintoista, kamera on tunnollisesti ladattu ja mukana. Seuraavana päivänä ajattelen, että "en mä nyt sitä aio mukana kantaa, kun ei eilenkään tullut mitään kuvattua" ja kappas! Eiköhän juuri silloin sitä kameraa oliskin tullut käytettyä. Matkustan Pariisin suhteellisen usein, joskus jopa useita kertoja vuodessa. Silti minulla ei taida olla sieltä yhtään järkkärillä otettua kuvaa. Ja niinpä ei ole tullut tehtyä kunnon kattavaa blogipostausta Pariisista.

Viime lauantaina otin kameran kahvila-aamiaiselle varta vasten mukaan, sillä tiesin haluavani kuvata tiettyä aamiaisannosta. Naps! Hei, mitä? Eihän sitä kuulunutkaan... Taas? Kamerasta on akku loppu! Nyt saa luvan riittää. Hermot meni. Alan räpsiä kännykällä. Teen tämän jutun, vaikka huonoilla kuvilla.


Café de Flore


Valitsen Pariisissa muotiviikoilla asuinalueeksi Maraisn pohjoispuolen sieltä Republiquen läheltä. Kulkuyhteydet ovat täältä päin hyviä, sillä Republiquen asemalta pääsee kätevästi melkein minne vain ja 10 minuutin kävelymatkan päässä, Pompiduen vieressä olevalta Rambuteau-asemalta pääsee kulkemaan 1-linjalla. Marais'ssa ja sen lähellä sijaitsevalla Bastillen alueella on viikkojen aikaan paljon showroomeja, mikä luontaisesti tarkoittaa, että näillä alueilla pörrää tuolloin kiinnostavan näköistä väkeä.

Lähikortteleissa Rue de Bretagnella sijaitsee lempiaamiaispaikkani, Café Charlot. Vilkkaassa kadunkulmassa oleva paikka on olennainen, jotta aamu Pariisissa alkaa hyvin. Kananmunapainotteiset aamiaiset ovat erittäin maukkaita. Suosikkini on Oeuf Norwegienne, kylkeen talon omaa tuorepuristettua appelsiinimehua ja cafe au lait. Paikka on selkeästi muidenkin suosiossa, sillä tarjoilijat ovat täällä aamuisin hyvin kiireisen oloisia. Pällisteltäviä tyyppejä löytyy runsain määrin sekä asiakkaiden että ohikulkijoiden joukosta.  Muotiviikkojen aikaan asiakaskunnasta voi bongata suunnittelijoita, sisäänostajia ja toimittajia, kaikki aamusta heti täydessä tällingissä - osa tyylikkäinä, osa taas vetänyt stailinsa vähän överiksi. Ohi kiitävät kiireisimmät muotiviikkojen vipeltäjät tai ne, jotka haluavat vaikuttaa kiireisimmiltä. Kadun puolella, kahvilan terassilla istuvat muotimaailman stereotyypit tupakat kirkkaan punaisiksi maalatuilla hulillaan, kädessä kahvikupit ja pöydällään löysäksi keitetyt kananmunat, joihin kevyesti dippaavat leipätikkujaan.

Nyt tammikuisella reissulla valitsin asuinalueekseni Saint Germainin. Tällä alueella kannattaa kuitenkin varoa, että ei asetu keskelle latinalaiskortteleita, sillä kyseiset korttelit ovat yhtä turistihelvettiä. Valitse hotelli jostain lattarikortteleiden ja Le Bon Marché-tavaratalon välistä. Näin vältyt amerikkalaisten turistien valtaamilta kaduilta ja lisäksi asut kätevästi hyvän aamiaispaikan, Café de Floren, lähellä. Café de Flore on filosofisen kirjallisuuden kannalta ja taidehistoriallisesti merkittävä kahvila. Jotkut jopa väittävät surrealismin saaneen syntynsä tässä kyseisessä kahvilassa. Suosittelen nautimaan aamiaiseksi maitokahvia ja kolmen minuutin oeuf à la coque-munia kahvilan entisiä kantiksia, Sartrea tai de Beauvoirea, samalla lukien. Annos tulee kahdella kananmunalla ja leipätikuilla, joita dipataan löysäksi jätettyihin, voisiin keltuaisiin. Paikka on kallis, mutta tämä perinteinen pariisilainen aamiainen peripariisilaisessa atmosfäärissä on hintansa arvoinen.

Café de Floresta on kätevä suunnata Le Bon Marchén tavarataloon, joka sijaitsee kahvilasta vain parin korttelin päässä. Jos kävelee Le Bon Marchéhen Rue des Saints-Pèresiä pitkin, saattaa eteen osua pari kivaa vaatekauppaa matkan varrella.

Le Bon Marché on ehdottomasti Pariisin paras tavaratalo! Sisäänosto on mielenkiintoista ja hyvin kordinoitua. Lisäksi tavaratalon sivurakennuksen kellarikerroksessa sijaitseva ruokakauppa, La Grande Épicerie, saa Helsingin Stockan Herkun näyttämään, tuntumaan ja maistumaan Prismalta. Täällä voi ostosten lomassa jäädä jollekin ruokakaupan useista tiskeistä lounaalle. Sushitiskillä saa tietenkin sushia, leikkeletiskien lomassa on erillinen baari, jossa voi nauttia erinäisiä leikkeleistä tehtyjä lounaita. Itse söin tällä tiskillä vihersalaatin prosciuttolla ja pecorinolla. Muita listalta löytyviä lounasvaihtoehtoja tällä tiskillä olivat muun muuassa tapas-lajitelmat ja pintxot. Kalatiskillä on myös baari. Siellä voi tilata pöytään kalaisia lounaita tai esimerkiksi osterilautasia. Kaupasta löytyy myös pastalounasvaihtoehtoja ja tietenkin jokaisella lounastiskillä voi nauttia myös lasin viiniä tai kuohuvaa.

Iltapäiväviini on pällistelemisen kulmakiviä. Lasi roséta ja kulho ranuja terasilla. Kaikkien konseptiliikkeiden äiti - Colette - sijaitsee Rue Saint Honorélla ja on saavuttanut jonkinlaisen nähtävyys aseman. Oli vuoden aika mikä tahansa, muotiviikot tai ei, täällä on aina lössiä. Ja tietenkin muotiviikkojen aikaan vielä vähän enemmän lössiä. Liikettä viistosti vastapäätä samassa kadunkulmassa on bistro, jonka kadulle sijoittamat tuolit antavat oivan mahdollisuuden iltapäiväpällistelylle. Lauantai on tietenkin kiireisintä aikaa ja juuripa siksi ihan paras aika. Pällisteltäviä istuu viereisissä pöydissä ja vilisee kaduilla. Suoraan Coletten ovien ulkopuolella hengailee myös aina hyvin pukeutunutta porukkaa ja mietimmekin joskus, että onkohan heidät siihen palkattu. Tiedättekö, niinku' luomaan pöhinää. Ihan hyvin voisi olla niin!
 
Konseptiliike Coletten lehtivalikoima on myös tarkistamisen arvoinen. Viimeksi ostimme sieltä High Snobietyn ja 032c:n - kummatkin erittäin hyviä lehtiä! Muotiviikkojen aikaan liikeessä on jopa ahdistava ruuhka ja kassalle voi joutua jonottamaan pidemmänkin aikaa, joten kannattaa etukäteen oikein asennoitua tähän. Onneksi henkilökunta on täällä kuitenkin ihan prima-luokkaa ja tarjotuvat pitämään lehtiä puolestasi jonottaessasi.

Maraisn pohjoisosasta, Rue Dupetit-Thouarsilta löytyy Pariisin suosikkilehtikauppani, Ofr. La Librarie, josta saa parhaat muoti- ja taidelehdet. Kaupalla on myös myynnissä vanhoja numeroita vuosien takaa, joten löytyöjä tulee helposti tehtyä.

Saint Germainissa latinalaiskortteleissa (alueella turrevaroitus!) löytyy Taschenin kirjakauppa (2 Rue de Buci) ja sen hyllyiltä mitä kiinnostavampia taide-, muoti-, arkitehtuuri- ja muotoilukirjoja. Liike on perjantaisin ja lauantaisin auki keskiyöhön ja paras aika ostoksille tai ihan vaan kirjojen selaamiseen onkin juuri illallisen jälkeen. Kirjaostosten jälkeen voi napata jälkkäriksi vieresestä jätskikioskista jäden ja nauttia sen mausta yöllisen kävelyn lomassa. Kävelymatka takaisin pohjoiseen Maraishen voi tuntua pitkältä, mutta on sen verran eloisa reitti, että ei sitä kannata metrolla tähän aikaan yöstä taittaa.


Pariisin parasta pizzaa.


Illallista? Tässä pari vinkkiä:

Etanoita Le Procopéssä (lue lisää aimmeasta postauksestani täältä)

Tacoja Candelariassa (lue lisää aiemmasta postauksestani täältä)

Pizzaa Santa Luciassa (22 Rue du Canettes) - Pieni italialainen Saint Germainissä, jossa pizzat ovat juuri oikean kokoisia, eli peruspizzaa hieman pienempiä. Taikina on erinomaista, samoin päälliset. Paikka on legendaarinen. Seinät ovat täynnä kuvia julkimoista, jotka ovat nauttineet pizzansa täällä. Vanha, italialainen mies, joka perusti ravintolansa jo 50-luvulla hengailee edelleen sen salissa. Hän ei tee enää töitä, vaan on luovuttanut tehtävän pojalleen, mutta tarkkailee silti vaimonsa kanssa joka ilta, että kaikki sujuu hyvin.

Michelinin suosittelemaa illallista Blue Valentinessa (13 Rue de la Pierre Levée) - Républiquen ja Belle Villen välimaastossa sijaisteva frenchie bistro- henkinen fine dining mesta. Keittiömestari on japanilais-ranskalainen ja japanilaiset puhtaat maut yhdistyvät täällä mielenkiintoisesti ranskalaiseen keittiöön. Ravintolan viinivalikoima on myös erittäin mielenkiintoinen ja hyvä. Husshuss, vanhanaikaiset ja tylsät Chardonnayt ja Rieslingit! Tervetuloa uudet viinimaut! Tuttavani, nuori ranskalainen videokuvaaja Julien ja hänen ystävänsä, Arnaud, osaavat kertoa, että nuori ranskalainen sukupolvi suosii nuoria viinejä, joiden maku muistuttaa mielestäni hieman Lambic-oluita, ja juuri tästä tämän ravintolan viinivalikoimassa on kyse - moderneista viineistä. Lisäksi tarjoilija myi pullon Macabeo-rypäleestä tehtyä La Nouvelle Don(n)en Neo Nervis-viiniä meille tiskin alta mukaan otettavaksi - kiitos ja kumarrus!

• Pastaa Caffe Sopranossa (82 Rue Dupetit-Thouars) - Kun tekee Pariisissa mieli nopeita hiilareita (lue: pastaa) suuntaan tänne. Marais'n pohjoisosassa sijaitseva italialainen tarjoaa supermaukkaita pasta-annoksia, rentoa ilmapiiriä ja lisäksi illallisen jälkeen voi suunnata johonkin alueen lukuisista baareista. Muun muuassa rue Picardiella on kiva askeettinen pikkubaari, jossa ei turhia hienostella, eikä pöytiä ole. Pienen kävelymatkan päässä, Marais'n sydämessä, sijaitsee myös La Perle-baari (78 Rue Vieille du Temple), jossa John Galliano lausui kohtalokkaat sanansa, jotka johtivat hänen erottamiseen Diorin muotitalosta.


Le Bon Marché



Syksyn mallistot näytetään Pariisin muotiviikoilla aina maaliskuun alussa.
Kevään mallistot näytetään Pariisin muotiviikoilla aina syys- lokakuun vaihteessa.
Tarkemmat päivämäärät eri muotiviikoille löydät täältä.


maanantai 30. marraskuuta 2015

PORKKANAKAKKUA JOULUN ODOTUKSEEN - MOROTSKAKA I VÄNTAN PÅ JULEN



Siisteintä ehkä pitkään aikaan on se, että eilen oli aurinkoinen päivä. Seuraavaa aurinkoista päivää odotellessa voi syödä vaikkapa tätä auringon värisistä aineksista tehtyä kakkua. Oranssina hehkuva, mausteinen, kuohkea, mehevä porkkanakakku on vastaukseni tähän vuodenaikaan. Appelsiini on sitäpaitsi kohta jo sesongissa ja piristää mukavasti muutoin aika tuhtia leivonnaista.





Leivon harvoin. Ensimmäinen syy lienee, etten kovinkaan paljon välitä makeasta. Miksi siis tehdä jotain sellaista, mitä ei itse varsinaisesti halua syödä? Toinen on se, että kymmenen eri komponentin valmistaminen, tarkkojen mittojen seuraaminen ja se, että jokin pitää ensin vatkata ennen kuin jotain muuta saa lisätä, mutta vasta kun on lisännyt siihen väliin jotain toista jollain tietyllä tavalla, ei inspiroi keittiössä tätä likkaa niinku' ollenkaan. Miksi siis tehdä jotain mikä ei inspiroi tai innosta? Kerranhan sitä vaan eletään, vai?

Porkkanakakku on kuitenkin poikkeus. Osittain siksi, että siinä vain heitetään kaikki ainekset kulhoon kerralla ja sitten ne sekoitetaan puukauhalla. Simple as that! Ei vaadi kovinkaan paljon tarkkuutta tai kärsivällisyyttä. Ja loput valmistuu uunissa ihan itsestään. Kakku on toki makea, mutta sitäkin voi säädellä sokerin määrällä. Kanelin ja muskottipähkinän määriä voi keväämällä vähentää, jos tuntuu helmikuussa liian jouluselta. Ja, kun appelsiinin kausi on ohi, voi sen vaihtaa sitruunaan. Toimii oikein hyvin niinkin.


________________________________



Att baka en kaka kan vara allt annat än trevligt, lettsamt och avslappnande. Ifall det alltså inte är frågan om en morotskaka. Det här receptet är det lättaste av alla kakrecept du kan hitta och dessutom lite mer än en vanlig torkaka för att imponera på tex svärmor. 

Nu i väntan på jul är dessutom en morotskaka väldigt passlig till smaken, då kanel och muskotnöt ger en julig kryddighet och appelsinen är i säsong. Mot våren kan du minska på kanelen och muskoten och byta ut appelsinen mot citron, för att få till en vårigare smak. 


________________________________



PORKKANAKAKKU


Taikinaan:

• 4 dl porkkanaraastetta
• 3 kananmunaa
• 2,5 dl rypsi- tai aurongonkukkaöljyä
• 3-3,5 dl sokeria
• 4 dl täysjyvävehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 tl ruokasoodaa
• 1 tl kanelia
• 1/2 tl jauhettua muskottipähkinää
• 1 dl rouhittuja hasselpähkinöitä
• 1/2 tl ruususuolaa
(• raastettua appelsiinin kuorta)


Kuorrutukseen: 

• 100 g philadelpia tuorejuustoa
• 200-250 g tomusokeria 
• 2 tl vanilliinisokeria

• appelsiini


Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Irrota irtovuoasta pohja, aseta sen päälle leivinpaperi, kiinnitä pohja reunoihin ja leikkaa ulkopuolelle jääneet leivinpaperin reunat pois. Voitele vuoan reunat ja leivitä ne korppujauhoilla.
Mittaa kaikki taikinan ainekset kulhoon yhtäaikaa ja sekoita puukauhalla tasaiseksi tahnaksi/taikinaksi. 
Kaada taikina vuokaan ja siirrä uuniin alatasolle. Anna kypsyä uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä. (Testaa kyspyys puutikulla. Jos taikinaa jää tikkuun kiinni kakku ei ole vielä valmis. Kun tikku nousee kakusta kuivana on kakku valmis ja voit ottaa sen uunista).

Anna kakun levätä noin 20 minuuttia ennen kuin irrotat vuoan reunat. 
Aseta kakun päälle leivonta liina ja anna viiletä yön yli ennen kuorruttamista.

Valmista kuorrute juuri ennen tarjoilua.
Sekoita tomusokeri, tuorejuusto ja vanilliinisokeri kulhossa ensin lusikalla, jotta tomusokeri ei pöllähdä ympärikeittiötä.
Vatkaa sitten kuorrute sähkövatkaimella kuohkeaksi.
Leikkaa kakkupohja kahdeksi levyksi täytekakun lailla. Vaikka kakku on itsessän jo kostea, voit kostuttaa sitä hieman puristamalla päälle appelsiinimehua maun vuoksi. Mikäli käytit taikinassa appelsiinin kuorta ei tarvitse maustaa tässä vaiheessa enään mehulla.
Levitä puolet kuorruteesta kakun väliin ja puolet päälle. Porkkanakakussa kuorrutetta ei perinteisesti levitetä kakun reunoille.
Koristele rouhituilla hasselpähkinöillä ja appelsiinin siivuilla.



MOROTSKAKA


För degen:

• 4 dl riven morot
• 3 ägg
• 2,5 dl rypsolja
• 3-3,5 dl socker
• 4 dl fullkornsvetemjöl
• 2 tsk bakpulver
• 1 tsk matsoda
• 1 tsk kanel
• 1/2 tsk malen muskot
• 1 dl hackade hasselnötter
• 1/2 tsk rosensalt
(• riven appelsinskal)
  

För glasyren:
 
• 200-250 g florsocker
• 100 g philadelphia färskost
• 2 tsk vanilliin socker

• appelsin

Värm ugnen till 200 grader.
Förbered en lösbottenform: ta bottnet isär och lägg över bakplåtpapper. Stäng bottnet med kantterna av formen och klipp ur kanterna av bakplåtspappret, som blev utanför formen.
Smörja formens kanter och bred dem med skorpmjöl.

Mät alla degingredienser i en skål och blanda med en träsläv tills smeten är jämn. Häll smeten i kakformen och lägg i ugnen på lägsta nivå för ca 45 minuter. Kolla att kakan är färdig före du tar ut den. Du kan kolla detta med hjälp av en trästicka. Dippa stickan in i kakan. Om den kommer upp som torr är kakan färdig.

Låt den färdiga kakan vila i 20 minuter tills du tar av kanterna av formen. Lägg sedan en bakduk över kakan och låt den svalna över natten.

Gör glacyren precis före du serverar kakan.
Blanda ihop florsockret med vanillinsocker och osten i en skål med hjälp av en sked. När allt är väl blandat ta fram elvispeln och vispa tills smeten är fluffig.
Skär kakbottnet i tu på samma vis som en fyllkaka. Ifall du inte använde appelsinskal i kaksmeten kan du safta kakan genom att pressa saft från appelsinen på den klippta ytan. Kakan behöver egentligen inte saftas för den är rätt saftig av sig själv, men du kan detta för att få lite appelsinsmak i det hela.
Bred sedan hälften av glacyren emellan kakan och andra hälften på kakan.
Garnera med hackade hasselnötter och appelsinskivor.


maanantai 14. syyskuuta 2015

ALKUSYKSYN LOUNASLEIPÄ - HÖSTENS LUNCHMACKA



Pieni tauko ruokablogista on tehnyt hyvää. Nyt on taas mieli intoa täynnä ruoanlaiton ja uusien reseptien kokeilun suhteen. Aloitetaan tauon jälkeen kuitenkin jollakin erityisen helpolla - lounasleivällä.





Jostain tuntemattomasta syystä söimme elokuun aikana erityisen paljon ulkona, siis ravintoloissa. Lieneekö syy sitten se, että halusimme pitkittää kesää, joka alkoi aivan liian myöhään. Ihania ne elokuun hellepäivät kuitenkin olivat! Bättre sent än aldrig, niin kuin meikämanneilla on tapana sanoa.

Ravintoloissa syöminen kuuluu mielestäni erityisesti juuri kesään. Talvella ja syksyllä, kun on ihan kiva istua kotona hauduttelemassa patoja. Kesällä ei huvita seistä hellan äärellä, etenkään hellepäivinä. Kesällä tuntuu ihan luontevalta poistua kotoa vielä iltakahdeksalta, koska mieli tekee jonkun tietyn ruokapaikan tarjoiluja. Talvella kotoa poistuminen ihan mihin tahansa kellonaikaan tuntuu siettämättömältä. Lienette jo arvanneen, että olemme jo pitkään harkinneet ihan vakavissamme jokatalvista muuttoa Etelä-Eurooppaan. Siis ihan vaan paskimpien kuukausien ajaksi.

Koska talvimuuttaminen ei nyt ainakaan toistaiseksi ole varteenotettava ratkaisu talven piristämiseen, olemme päättääneet yrittää kaikkemme, jotta tänä syksynä ja talvena söisimme välillä myös myöhään arki-iltoina ulkona ravintoloissa. Ja mielellään sellaisissa, joissa emme ennen ole käyneet. Elokuussa kokeilimme nimittäin useita kotikaupunkimme vanhoja, mutta itsellemme uusia ravintoloita. Mainitsemisen arvoisia ovat ainakin Umeshu, Bulevardin bibimpap mesta, kiinalainen Korkeavuorenkadulla ja Lauttasaaren venesatamassa sijaitseva nepalilainen.

Moni voi ihmetellä, miten stadin plikka ei ole aiemmin ahteriaan saanut Umeshuun raahattua. Rehellisesti sanottuna, ihmettelen sitä itsekin. No, nyt on käyty, aion käydä toistekin ja voin lämpimästi suositella sitä teille kaikille. Dumplingsit olivat todella hyviä. Makunystyröitä ja esteetikon silmiä hemmotteli myös erityisesti annos nimeltä Lohta & Avokadoa 2.0.

Bulevardilla keskustasta Nosturin suuntaan kulkiessa, siinä ennen Aleksanterin teatteria, pysähdyimme eräänä pimenevänä elokuun iltana lukemaan ikkunaan kiinnitettyä esitettä. Kävelen paikasta ohi lähes joka viikko ja jotenkin paikka on jäänyt minulta täysin huomaamatta, vaikka on kuullemma ollut siinä jo jokunen vuosi. Paikan nimi on Makki Makki ja tarjolla on korealaisia herkkuja. Kivipadassa tirisevä bibimpap on parasta syysillan lämmikettä. Suoraan kulhosta kauhalla syötynä olo tuntuu jotenkin autuaan onnelliselta. Nyt on siis täälläkin käyty, aion käydä toistekin ja voin lämpimästi suositella sitä teille kaikille.

Korkkarin alkupäästä, siitä ihan Espan kyljestä löytyy Dong Bei Hu - kiinalainen ravintola, joka tarjoaa jotain muuta, kuin sen perus hapanimeläsoosin. Istuimme iltaa kolmen hengen seurassa, tilasimme kolme jaettavaa annosta ja ymmärsin ensimmäisen kerran elämässäni, että kiinalaisessakin ruoassa on nyansseja. Dumplingsit ovat täälläkin aivan erinomaisia ja pidin myös paljon valkosipulisesta munakoiso ateriasta. Takana ravintolassa on pyörivä pöytä, jonka voi varata isolle seurueelle. Luulenpa, että joskus voisin viettää sellaisen pöydän ympärillä vaikkapa syntymäpäiviä.

Nepalilaisissa ravintoloissa tuntuu aina olevan sama takuuvarma makumaailma, joka ei petä, mutta ei myöskään juuri sen takia oikein ikinä yllätäkään. Kävimme elokuun viimeisenä hellesunnuntaina pyörillä hakemassa piknik-ruokaa Lauttasaaren venesataman vieressä sijaitsevasta Lumbinista. Laitoimme ruoat pyörän koriin ja suuntasimme rantakalliolle. Olimme toki lukeneet eat.fi:stä tämän kyseisen nepalilaisen saaneen paljon hyviä arvosanoja, jopa erinomaisia arvioita, mutta siitäkin huolimatta olimme yllätyneitä maistaessamme näin hyvää ruokaa. Kastikkeissa oli enemmän syvyyttä ja pyöryköissä kiinteämpi koostumus. Sekunissa Lumbinista tuli uusi suosikkini stadin nepalilaisista ravintoloista. Täälläkin siis nyt käyty, aion käydä toistekin ja voin lämpimästi suositella sitä teille kaikille.

Vielä on tolkuttoman monta kotikaupungin ravintolaa kokeilematta, uusia ja vanhoja, edullisia ja kalliita. Tämän syksyn ja tulevan talven aikana aiomme avopuolison kanssa suunnata useammin sellaisiin ravintoloihin, joita emme ennen ole kokeilleet, kuin sellaisiin, joissa olemme jo syöneet lukemattomia kertoja.

Tällä viikolla tosin, meillä syödään paljon kotona. Minä omalta osaltani syön tällä viikolla kotona myös lounaan, sillä etätyöt. Töitä tehdessä - etenkin silloin, kun on kiire, sillä on lykännyt kaikkea viime tinkaan - lounaan on ihan suotavaa syntyä pikapikaa. Lisäksi sen täytyy olla ravitsevaa, mutta ei väsyttävää. Oma ratkaisuni? Ruisleivälle kasattu herkkuleipä.


_________________________________



Sensommaren blev en kavalkad av lunchar och middagar på restauranger i vår hemstad. Tur var, prövade vi också några gamla, men vör oss nya, ställen. En varm rekomendation går till Umeshu (jag vet, det är en skam, att jag som infödd huvudstadsregionare inte besökt det här stället tidigare), MakkiMakki - ett utmärkt bibimpap ställe på Bulevarden, kinesiska Dong Beu Hu på Högbergsgatan och den nepalesiska Lumbini på Drumsö.

Uppfatta mig inte fel, vi kommer att besöka restauranger runt hela året och satsar denna höst och vinter speciellt på att finna vår väg till ställen vi inte tidigare besökt. Men nu är det en stund dags att äta lite hemma. För mig betyder det denna vecka också lunch hemma, eftersom jobbet görs just nu på egen laptop i köket och soffan. Jag vet, det är rätt så skönt. Lunch under en arbetsdag hemma har vissa krav - det bör vara enkelt och snabbt att tillräda, mättande, men inte tröttande. Mitt svar? En macka med massor gott gjord på ett rågbröd.


_________________________________



LOUNASLEIPÄ

Näitä tarvitset:

• 2 viipaletta ruisleipää
• 2 kananmunaa
• pinaattia
• basilikan lehtiä
• hyvää sinappia

• 2 tomaattia
• 1/2 makeasta salaattisipulista
• 1 korkillinen champanjaviinietikkaa
• loraus oliiviöljyä
• 1/2 tl sokeria
• hyppysellinen yrttisuolaa
• pari rouhaisua mustapippuria

Poista tomaateista kannat ja viipaloi tomaatti ja sipuli niin ohuiksi viipaleiksi/renkaiksi, kuin suinkin pystyt.
Laita sipulirenkaat ja tomaattivipaaleet kulhoon. Mausta suolalla, sokerilla, etikalla, öljyllä ja pippurilla ja sekoita huolella. Anna levätä ja maustua hetki huoneen lämmössä.

Paahda ruisleivät paahtimessa.
Paista kananmunat pannulla voissa.
Voitele leivät sinapilla ja kasaa päälle pinaatti, paistettu kananmuna, tomaattisipulisalaatti ja basilika.
 


LUNCHMACKA

Det här behövs:

• 2 skivor rågbröd
• 2 ägg
• spenat
• basilika löv
• god senap/dijon

• 2 tomater
• 1/2 söt lök
• 1 kork champagnevinäger
• en skvätt olivolja
• 1/2 tsk socker
• en nypa örtsalt
• en nypa svartpeppar

Skär tomaterna coh löken i riktigt tunna skivor, så tunna du bara klarar av.
Lägg tomat- och lökskivorna i en skål, smaksett med salt, socker, vinäger, olja och peppar. Blanda.

Rosta brödskivorna.
Stek äggen på en panna i smör.
Bred bröden med senap och lagra på spenat, ett stekt ägg, tomatsallad och basilika.
Enkelt och gott!