perjantai 24. maaliskuuta 2017

JAPANILAINEN PARIISISSA



Päivät täällä ovat kaikki erilaisia. On työpäiviä ja vapaapäiviä. On päiviä, jolloin syömme ravintolassa ja sellaisia, jolloin poimimme täytetyt patongit leipomosta ja syömme ne kadun varrella. Joinain päivinä kokkaamme asunnollamme. On päiviä, jolloin eksyilemme päämäärättömästi kaduilla ja sellaisia, jolloin otamme kohteeksemme museon tai nähtävyyden tai ehkä jonkun tietyn liikkeen tai kahvilan.





Minulla on täällä paikallinen asiakas, joka on kutsunut minut mukaan uuteen projketiin. On tiistai ja minä menen projektin alkubriiffiin.

Briiffi on ranskaksi. Minulle tehdään heti alkuun selväksi, että yhden suomalaisen pikkumimmin takia ei kieltä ruveta vaihtamaan. Onneksi olen ladannut puhelimeeni aplikaation, joka kääntää vieraan kielen minulle samantien. Laitan kuullokkeen korvaan ja aktivoin aplikaation. Olen kokeillut sitä asunnolla itsekseni ja homma on pelittänyt moitteettomasti. In real situations ei sitten ihan niinkään! 

Aplikaatio kääntää ensimmäisen lauseen, sillä se on lyhyt lause, jossa on selkeä alku ja selkeä loppu. Tämän jälkeen lauseet ovatkin kaikkea muuta, kuin selkeitä ja aplikaatio lopettaa toimimasta. Charlotte nimittäin vain puhuu ja puhuu ja puhuu ja ranskaksi sellainen kuullostaa siltä, kuin mikään lause ei ikinä loppuisi eikä mikään lause ikinä ala. Ja kun Charlotte hetkeksi hiljenee, niin samaan hengenvetoon heti Charlotten perään ja jopa päälle jatkavat Natalie ja Dominique. Puheelle ei missään vaiheessa tule stoppia, jonka aplikaatio ymmärtäisi ja voisi kääntää. Niinpä suljen aplikaation ja päätän yrittää selvitä tilanteesta omalla vajaavaisella kielitaidollani. 
Homma sujuu mielestäni ihan kohtalaisen hyvin ja mietin ääneen "Hei jes, nyt mä tajusin tän! Eli puhutte siitä, kuinka alakulttuurit gentrifikoituu!", johon Charlotte vastaa Non, non, non! The opposite!

Onneksi Emilie kirjoittaa muistiinpanot ranskaksi, jotka hän antaa minulle heti briiffin jälkeen. Kirjoitettu kieli kun on niin paljon helpompaa ymmärtää. Muutoin tekisin varmaan heille jotain sinistä tilanteessa, jossa pyytävät tekemään kaikkea paitsi sinistä.

Tapaamisen jälkeen toimiston alapuolella kadulla minua odottaa puolisoni. Juttelemme hetken aikaa parin kolleegani kanssa. Dominique ja puolisoni innostuvat keskustelemaan Cy Twomblyn näyttelystä ja taiteilijan varhaisen tuotannon hienoudesta. Constance on kiinnostunut katsomaan netistä, millaisia maalauksia puolisoni tekee. Ranskattaret ovat polttaneet savukkeensa ja palaavat työpöytiensä ääreen.

Kävellemme 2e arrondissementissä kohti Palais Royalia, jonka viereisellä poikkikadulla on suosikkivintagekauppani Pariisissa. Kaupan pitäjä, vanhempi, elämää nähnyt nainen, istuu liikkeen sisällä oven vieressä tuolilla ja polttaa tupakkaa. Bonjour! Nainen nousee, kävelee kassapöydän luo ja sammuttaa savukkeensa. Kiertelen vaaterekkien välissä sovittaen Issey Miyaken 70-luvulta olevaa keltaista nahkatakkia ja Chloén beigeä cocoon-mallista villakangastakkia. Vaikka takit ovat käytettyjä ja vanhoja, niin hintalapussa se ei näy. Riisun takit ja laitan takaisin rekkiin. Päätän palata huhtikuussa liikkeeseen uudelleen, kun muotiviikoista on kulunut pidemmän aikaa ja nyt tyhjillään olevat rekit täyttyneet taas uudesta valikoimasta.

Samalla kadulla, ihan vintageliikkeen vieressä on mukavan näköinen japanilainen ravintola. Se avaa ovensa vasta 7ltä, mutta kadulla on jo jonoa. Hyvän ravintolan merkki, päätämme mekin jonottaa tänne. Ravintola avaa ovensa ja jokainen jonossa oleva ohjataan omalla vuorollaan pöytään, rauhassa ja ilman kiirettä. Japanilaisittain. Istumme pitkän puisen pöydän päähän. Tarjoilijat reunustavat ravintolan seinää, jokainen pitäen huolta yhdestä pöydästä. Meidän pöydässämme istuu lisäksemme kaksi muuta seuruetta. Tilaamme japanilaiset oluet ja alkuun pikkelöityä retikkaa. Saamme myös edamame-pavut. Pääruoaksi nautin kulhollisen riisiä naudalla ja munakoisolla ja puoliso ryystää udonnuudelikeittoa. Keitto ei ole ramen, vaan tehty misoliemellä. Maku on syvä ja keitto ihanan rasvainen. Riisikulhoni yllättää myös lähes jokaisella suupalalla. Naudanlihan ja munakoison lisäksi kulhoon on upotettu jotain merileväistä, jotain etikkaista ja jotain jolle en löydä sanaa. Mieltä ja kehoa lämmittää, sillä ruoka on hyvää ja kaunista ja minä saan tilata ranskaksi ilman, että kukaan korjaa tilaustani tai vaihtaa kieltä välittömästi englanniksi.










Udon Bistro Kunitoraya
1 Rue Villedo, 2ème

Udon Bistroon voi mennä ilman varausta, kunhan on valmis jonottamaan jonkun aikaa kadulla. Vieressä, samalla kadulla numerossa 5, on Kunitoraya Restaurant, johon ei ole menemistä ilman varausta, mutta josta olemme myös kuulleet ylistäviä kommentteja.


sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

KEVÄT PARIISISSA VOL.1 (ja ohje linssisalaattiin)



Nyt saatte muuttua vihreiksi kateudesta. Saatte huutaa ääneen "Voi teitä onnekkaita!" ja saatte alkaa haaveilemaan minun elämästäni. Olemme nimittäin puolisoni kanssa taiteilijaresidenssissä Pariisissa kahden kuukauden ajan. Kevät Pariisissa. Elämä on ihanaa.


Kuva: Woody Allenin fantastisesta elokuvasta Midnight in Paris.


Ensimmäinen ilta Pariisissa. Varautukaa kliseiden ilotulitukseen. 

Meillä on Pariisissa suosikki pizzapaikkamme. Se sijaitsee äveriäällä Saint Germainin alueella lähellä Saint Suplicen aikaa elänyttä, mutta sympaattista kirkkoa. Italialaista ravintolaa pyörittää isäni ikäinen herrasmies, jonka ranskan kieli taipuu, mutta jonka suusta kuulee useammin eteläisen italian leveää buonaseraa. Tämä herrasmies ei tee paikassa varsinaisesti töitä. Hän vain ilmestyy jossain vaiheessa iltaa, istuu pöytään, kävelee ympäriinsä, seisoo ravintolan ulkopuolella nojaten skootteriinsa ja päivystää. Toisinaan hänen isänsä, noin 90-vuotias hieman kutistuneempi versio pojastaan, saapuu paikalle päivystämään päivystääkö poika oikein. Oletamme näistä vanhemman herrasmiehen olevan paikan omistaja. Toki eilen hän ei ollut paikalla, liekö elossa enää. Omistajuus on saattanut siirtyä isäni ikäiselle pojalle.

Paikan nimi on Santa Lucia, mikäs muukaan. Täällä tarjoilijat eivät hienostele. Puheen sorinaa ei kuulu vain pöydistä asiakkaitten suista. Henkilökunta rupattelee tarjoilun lomassa ja tilauksia vastaan ottaessa pöytien yli toisilleen ja tiskin yli keittiöön, milloin ranskaksi, milloin italiaksi. Vakiasiakkaat tervehtivät kaikki miestä, jonka olemme päätelleet olevan jonkinlainen päätarjoilija, ehkä vuoropäällikkö. Nämä vakiasiakkaiden tervehdykset hoidetaan pääsääntöisesti italiaksi ja halauksin.

Ensimmäisenä iltanamme Pariisissa halusimme illallistaa ilman turhaa paikan etsintää, joten suuntasimme tuttuun ja turvalliseen Santa Luciaan. Täällä ovat seinillä olevien valokuvien perusteella pizzasta nauttineet myös muun muuassa Clint Eastwood sekä 90-luvun kuuma pari - Brad Pitt ja Gwyneth Paltrow. Kuvassa Gwynethillä on päällään silkkinen slip-on dress, mitäs muutakaan. 

Tilaamme alkuun bruschettat ja niiden perään pizzat ja talon punaviiniä karahvissa. Santa Lucian pizzat ovat napolilaisia, eli hieman paksupohjaisempia kuin roomalaiset serkkunsa. Pizzojen koko on muokattu parisienneille sopivaksi - ne ovat hieman pienempiä, joten kokonaisen pizzan syömisestä täyttyy mukavasti vatsa ja nälkä lähtee, mutta ähky pysyy poissa.

Jossain vaiheessa bruschettoja nauttiessamme isäni ikäinen paikkaa pyörittävä herrasmies saapuu paikalle. Hän kiertelee ravintolaa, tervehtii henkilökuntaa, käy kadulla nojailemassa skootteriinsa ja palaa takaisin sisälle istuakseen meitä viereiseen pöytään. Päätarjoilija/vuoropäälikkö tekee vanhalle herrasmiehelle tomaatti-mozzarellasalaatin ilman, että asiasta puhutaan sanallakaan. Nuori mies tulee ravintolan takatiloista ja puhuu äänekkäästi italiaa vanhemmalle herrasmiehelle. Sana Nonna (isoäiti) toistuu keskustelun aikana lähes joka lauseessa. Oletamme nuoren miehen olevan vanhemman herrasmiehen poika ja puhuvan tälle isoäidistään, oletettavasti sen kaikkein vanhimman herrasmiehen vaimosta. Nuori mies poistuu ravintolasta. Hetken kuluttua vanha herrasmies nousee pöydästä, vain jotta päätarjoilija voi sitoa hänen kaulan ympärilleen ruokalapun, jossa on suuri pizzan kuva ja teksti I love pizza. Tämä kaikki tehdään vaihtamatta sanaakaan. Hetki tämän jälkeen nuori mies palaa ravintolaan mukanaan kattila, jonka kantena toimii lautanen. Kattilan hän laskee isänsä pöydälle, nostaa lautasen isänsä eteen ja poistuu taas paikalta. Siinä sitten meidän nauttiessa pizzojamme vanhempi herrasmies - paikan omistaja - nauttii viereisessä pöydässä mammansa osso buccoa. Sitä on kattilallisen verran ja hän syö sen kaiken ruokalappu kaulassa.

Olemme nauttineet ruokamme ja viinimme, jälkiruoaksi tiramisua ja sitruunasorbettia ja maksaneet laskumme. Kävelemme Pariisin iltakatuja pitkin kohti asuntoamme. Ravintolan ja asuntomme välissä sijaitsee Notre Damen kirkko, kuljemme siitä ohi. Juuri kävellessämme kirkon edustalla olevalla aukiolla kohti kirkkoa suoraan sen ovien edessä kirkon kellot alkavat soida. Joku voisi yrittää väittää, että tämä on jonkinlainen merkki...

Jatkamme matkaa kirkon ohi pienemmille kaduille. Vastaan tulee skootterilla ajava mies, jolla on kyydissään naisystävänsä. Hän pysähtyy risteykseen liikennevaloihin ja siinä vihreitä odotellessa alkaa laulamaan oopperaa. Näin voi tehdä vain Pariisissa.




_________________________________




Toinen perjantai Pariisissa.


Asumme Seinen varrella. Joki virtaa heti pienen katumme päässä. Kurkottaessani ranskalaisen parvekkeemme yli katsoen oikealle näen Seinen. Eikä se ole ihan mikä tahansa joki. Se virtaa läpi kaupungin, joka kantaa taidehistorian merkittävimpiä aikakausia, kaupungin, joka on kautta aikojen toiminut niin kirjailijoiden, runoilijoiden, kuvataiteilijoiden ja muusikoiden episentrumina. Täällä minä nyt asun. Ja tuota jokea pitkin lähdimme eilen puolisoni kanssa juoksemaan iltalenkkiämme.

Juoksemme katumme päästä alas joenvartta pitkin kulkevalle alatasanteelle kohti 1re arrondisementia. Niinkin arkista asiaa tehdessä, kuin puuskuttaen juostessa, hiki otsalla, amerikkalaisiin urheiluvaatemerkkeihin sonnustautuneena tuntuu kieltämättä aika absurdilta katsella maisemia ja yht'äkkiä huomata Notre Damen kellontornit toisella puolella joen rantaa. Eikä se lopu siihen. Kellontornien jälkeen näkökenttään iskee Musée d'Orsay - impressionistien museo (ei muuten mikään ihan merkityksetön taiteen aikakausi!). Seuraavaksi horisonttiin ilmestyykin jo Eiffeltorni. Nousemme ylös alatasanteelta ylittääksemme sillan ja juostaksemme - tai no, minun tapauksessani kyse on kyllä ennemminkin verkkaisesta hölkkäilystä - joen toista puolta takaisin. Adrenaliini nousee tappiin viimeistään siinä hetkessä, kun siltaa ylittäessämme huomaamme juoseemme Louvren edessä olevalle Tuillerien puistolle asti. Siinä sitten leveä virne kasvoillamme, hikipisaroiden valuessa otsaa pitkin suunpieliin juoksemme Louvren seinää vierustavaa katua pitkin kohti kevätkotiamme. Hetken olen tukehtua omaan nauruuni ja hikeeni, kun ajattelen seinän toisella puolella minua hieman mystisemmin hymyilevää Mona Lisaa.

Kipaisemme vielä iltalenkin päätteeksi kotikulmamme leipomossa. Se on jo sulkemassa oviaan. Pardon Madame, vous avez ouvert? Ei hitto, nyt meni kyllä verbit sekaisin! Madame avaa juuri lukitsemansa oven ja ostamme seesaminsiemenillä kuorrutetun patongin. Kipuamme portaita ylös asuntoomme. Illalliseksi syömme pastaa ärtyisän tulisella tomaattikastikkeella, juomme lasilliset punaviiniä ja nautimme juuri ostamaamme vastaleivottua patonkia.



_________________________________




Ärtyisän pastan kylkeen söimme edellisiltana valmistamaani linssisalaattia. Tämä ohje on raikas ja keväinen ja mielestäni hieman ranskalainen, mutta se saattaa johtua siitä että nautin sitä Pariisipäissäni.



LINSSISALAATTI


Näitä tarvitset:

• pari, kolme kourallista hyvää salaattisekoitusta (ehkä vähän pinaattia, ehkä vähän vuonankaalia, vähän salaattisikuria...)
• purkillinen säilöttyjä linssejä
• puolikas fetajuusto
• 1 tomaatti
• pätkä kurkkua
• 1/4 sipulista
• 1 valkosipulin kynsi
• nippu korianteria
• kourallinen mintun lehtiä
• pari lohkoa sitruunaa
• loraus hyvää oliiviöljyä
• mustapippuria


Huuhtele linssit ja salaatti.
Kuutioi ja murenna fetaa. Pilko tomaatti ja kurkku pikkusormen pään kokoisiksi pieniksi paloiksi.
Silppua sipuli ja ja yrtit, murskaa valkosipuli.
Sekoita ainekset suuren kulhoon, purista päälle sitruunan lohkoista mehu ja lorauta joukkoon kevyesti oliiviöljyä.
Mausta mustapippurilla.
Voilà! 

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

PAPUJA, PAPUJA, PAPUJA - BÖNOR, BARA BÖNOR




Papumania on iskenyt huusholliimme. Pyydän syvästi anteeksi, että blogi on täyttynyt viime ajan ja täyttyy todennäköisesti myös jatkossa yhä useammin pavun täytteisistä resepteistä. En vaan saa pavuista tarpeekseni! Onkohan niissä jokin addiktoiva juttu? Jos on, niin myönnän - hej, minä olen Sofia ja minä olen papuaddikti.





Olen nyt lopullisesti hurahtanut papuihin! Ängen niitä kaikkiin aterioihini. Vanhat ikisuosikit kidney- ja mustapavut saavat nykyään seuraakseen isoja valkoisia papuja, vihreitä papuja, härkäpapuja, voipapuja ja kikherneitä. Vaikka viimeiset mainitut eivät mene papukategoriaan miellän ne silti siihen. 

Suosikki kavereitani pavuille ovat chili, tomaatti, lime ja kaikenlaiset yrtit. Pavuista teen pihvejä, sooseja, muhennoksia, patoja, uunivuokaruokia. Syön näitä edellämainittuja riisin, perunan, kvinoan ja bulgurin kanssa ja toisinaan käärin ne tortillaan.



___________________________________




Bönor, bönor, bönor. Det är vad som främst funnits på vårt bord så här i början av året. Jag tror jag har växt fram nånsorts beroende för bönor. Tidiagre favoriter, så som kidneybönor och svarta bönor har nu fått allt oftare sällskap av stora vita bönor, gröna bönor och kikärter, som dock inte hör till gruppen av bönor men vilka enligt mig ändå hamnar i samma kategori. 

Jag älskar att kombinera bönor med chili, lime och tomat. Reste av ingredienserna beror på vare sig jag vill äta min mat av bönor med potatis, ris, qvinoa eller bulgur. Eller inrullad i en tortillaplätt. 

Bönor är ju så otroligt mångsidiga. Jag fixar dem i biffar, i såser, i stuvningar, soppor och grytor. I ugnen, på spisen, i salladsskålar. Det finns ju liksom inte några begränsningar. Så ifall det är frågan om ett riktigt fysiskt beroende, så är det väll inte så illa.




__________________________________




PAPUMUHENNOS JA PERUNOITA
2lle


Näitä tarvitset:

• 2 peruna
• suolaa ja mustapippuria
• n. 2 tl oliiviöljyä
• 1/2 sipuli
• 2 valkosipulin kynttä
• pari hyppysellistä chilihippuja tai tuore punainen chili viipaloituna (halutessasi lisää enemmän)
• 1,5 tl juustokuminaa
• 2 tl korianterin siemeniä morttelissa murskattuna
• 1,5 tl paprika jauhetta
• iso kourallinen pinaattia
• 1/2 punainen paprika
• 160 g tomaattimurskaa
• 1 tl worcestershire sauce
• 160 g cannelini papuja
• 160 g kidenypapuja
• persiljaa tai korianteria oman maun mukaan

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja päällystä pelti leivinpaperilla.
Kuori perunat, leikkaa puoliksi pituussuunnassa ja viillä perunapuoliskoihin viiltoja onin 0,5 cm välein lähes läpi perunan, mutta ei ihan.
Aseta perunat pellille ja sivele hieman oliiviöljyä päälle. Ripottele päälle suolaa ja pippuria ja siirrä uuniin kypsentymään noin 30 minuutiksi.
Ota pelti uunista, sivele perunoiden päälle hieman lisää oliiviöljyä ja ripottele hieman lisää suolaa. Siirrä takaisin uuniin vielä n. 15 minuutiksi tai kunnes perunat ovat kypsiä ja kauniin kullan ruskeita.

Perunoiden kypsyessä uunissa kuumenna paistinpannulla loraus oliivöljyä.
Hienonna sipuli, murskaa valkosipuli ja lisää nämä sekä chilihiput, kumina, korianteri ja paprikajauhe pannulle ja kuullota noin 2-3 minuuttia välillä sekoittaen.
Leikkaa paprika kutioiksi ja lisääpaprika ja pinaatti pannulle. Anna paistua noin 2-3 minuuttia kunnes ovat pehmenneet.
Lisää tomaattimurska ja worcestershire kastike, sekoita ja anna porista noin 15 minuutin ajan.
Valuuta ja huuhtele pavut ja lisää pannulle. Mikäli muhennos näyttää turhan kuivalta voit hyvin lisätä seokseen vähän vettä. Anna kypsyä vielä toiset 15 minuuttia välillä sekoittaen ja aina vettä lisäten, mikäli siihen on tarvetta.
Mausta lopuksi vielä suolalla ja pippurilla.

Tarjoile papumuhennos perunoiden kanssa ja koristele vaikkapa persiljalla tai korianterilla.




__________________________________





BÖNSTUVNING OCH POTATIS I UGN


Det här behövs:

• 2 potatisar
• salt&peppar
• ca. 2 tsk olivolja
• 1/2 lök
• 2 vitlöksklyftor
• ett par nypor chiliflakes eller färsk röd chili i skivor (för mera eldighet, använd mera chili)
• 1,5 tsk kumin
• 2 tsk koriander frön krossade i en mortel
• 1,5 tsk paprika pulver
• en stor näve spenat
• 1/2 röd paprika
• 160 g tomatkross
• 1 tsk worcestershire sauce
• 160 g cannelini bönor
• 160 g kidenybönor
• persilja eller koriander enligt behag

Värm ugnen upp till 200 grader och bred en plåt med bakplåtspapper.
Skala potatisen och skär på hälft långsides. Skär veck med 0,5 cm mellanrum i potatisarna så, att det är nästan hela vägen igenom men ändå inte helt.
Placera potatishalvorna på plåten och pensla med olivolja, smaksätt med salt och peppar och sätt i ugnen för 30 minuter.
Ta plåter ur ugnen, pensla på lite till olja och sprö över en nypa salt ocg lägg tilbaka i ugnen för ca. 15 minuter eller tills potatisen mognat och fått en vacker gyllenbrun färg.

Bered bönstuvningen medan potatisen steks i ugnen.
Hetta upp en skvätt olivolja på en stekpanna.
Finhacka löken, krossa vitlöken och lägg dessa i pannan tillsammans med chilin, kuminen, koriandern och paprikapulvret och fräs i 2-3 minuter under omrörning.
Skär paprikan i bitar och lägg den samt spenaten i stekpannan. Låt fräsas ännu i vidare 2-3 minuter tills paprikan mjuknat.
Lägg till tomatkross och worcestershire såsen, blanda väl och låt sjuda i 15 minuter.
Skölj av bönorna och lägg i såsen. Ifall stuvningen känns torr kan du lägga till en skvätt vatten. Låt sjuda vidare i 15 minuter till, rör om då och då och lägg till vatten vid behov.
Smaksätt med salt och peppar.

Servera bönstuvningen med potatisarna och dekorera enligt eget behag med persilja eller koriander.

maanantai 23. tammikuuta 2017

KVINOAA, HALLOUMIA JA GRILLIKASVIKSET - QUINOA, HALLOUMI OCH GRILLGRÖNSAKER




Talvigrillausta väsymystä helpottamaan pimeisiin iltoihin ja Helsingin talveen, joka ei tarjoa parasta lumista itseään. Kesää odotellessa loin yhden illan ajaksi kesäfiiliksen ruoan ja musiikin avulla. Uunissa grillaantuivat vihannekset, pannulla paistui grillijuusto ja olohuoneen kajareissa soi viime kesän festarisuosikit. 




Näin vuoden alussa, kun päivät taas alkavat pidentyä olo reipastuu ja aamuisinkin on helpompi nousta sängystä. Talvi ei tunnu loputtomalta. 

Minulla on tapana tehdä itselleni yhden naisen aterioita sellaisina iltoina, kun olen yksin kotona. Yleensä pyrin siihen, että niissä olisi jotain mistä avopuoliso ei pidä ja jota joudun normaalisti sen takia välttämään ruoanlaitossa. Tällä kertaa otin varaslähdön kesään, sillä puoliso ei nauti kesäaterioista talven kylminä iltoina ja minä taas kaipasin jotain, joka muistuttaisi siitä, että ihan kohta talvi on ohi.

Uunin grillivastukset ovat taloudessamme harvoin käytössä. Grillaamme grillillä mökillä, eikä uuni aja täysin samaa asiaa. Tai näin ajattelen kesäisin. Nyt tammikuun pakkassäillä uunin grillivastus ei joudu niin kovalle vertailulle aidon grillin kanssa ja niinpä koin uunigrillivihannesten maistuvan erityisen kesäisiltä. Halloumi kuuluu myös vakituisena grilliateriaan ja, jotta annos kunnolla täyttäisi talvivatsan, lisäsin ateriaan myös kvinoaa. Raikas kurkkutzatziki muistutti kuumista kesäpäivistä. Nyt jaksaa taas vähän aikaa tätä epäinhimmillistä vuoden aikaa.



_________________________________




Gör en sommarkväll mitt i januarivintern. Grönsaker grillas i ugnen, grillost steks på pannan och sommarens festivalfavoriter spelas från vardagsrummets högtalare. Vem har sagt att man måste lida av vintern varje vinterkväll? Visst är det bra att gynna säsongprodukter, men alltid då och då får man väll lite fuska? Om inte annars, så för att orka vänta på våren.



__________________________________




KVINOAA HALLOUMILLA JA GRILLIKASVIKSILLA
1lle


Näitä tarvitset:

• n. 30 g halloumia (1/3 halloumijuustosta)
• 1/2 pienestä sipulista
• 1/4 punaista suippopaprikaa
• 1/2 kesäkurpitsasta
• n. 80 g ruskeita herkkusieniä
• hiukan oliiviöljyä

• 1/2 dl kvinoaa
• 1 dl vettä
• n. 100g kikherneitä 
• 1 rkl tuoretta persiljaa
• 1 rkl mintun lehtiä


Tzatzikiin:

• 1/4 kurkusta
• n. 80 g turkkilaista jogurttia
• lohko limeä
• pieni valkosipulin kynsi tai puolikas normaalikokoisesta
• 1 rkl tuoretta tilliä
• suolaa ja mustapippuria maun mukaan


Valmista ensin tzatziki.
Kuori kurkku ja poista siitä siemenet. Raasta kurkku kulhoon.
Lisää jogurtti kurkun sekaan. Purista limelohkosta mehut päälle.
Silppua tilli ja murskaa valkosipuli. Lisää kulhoon ja mausta vielä suolalla ja pippurilla.
Sekoita hyvin ja siirrä jääkaappin maustumaan.

Lämmitä uuni grillivastuksilla 250 asteeseen.
Lohko sipuli ja paprika ja leikkaa kesäkurpitsasta puolikuun muotoisia siivuja. 
Puhdista sienet.
Asettele vihannekset ja sienet leivinpaperilla päällystetylle pellille ja ruiskauta hieman oliiviöljyä päälle.
Siirrä uuniin ja kypsennä, kunnes vihannekset ovat pehmenneet ja saanneet kauniin värin. paprikat ja sienet saavat hieman mustua, se ei tapa.

Vihannesten kypsyessä uunissa keitä vesi kattilassa ja lisää kiehuvaan veteen kvinoa. Keitä kunnes vesi on täysin imeytynyt kvinoaan.
Kvinoan kiehuessa leikkaa halloumi paloiks ja paista kuivalla pannulla, kunnes palat ovat rusistuneet kauniisti kummaltakin puolen.

Valuuta kikherneet siivilässä ja silppua persilja ja mintun lehdet.
Kvinoan ollessa valmis sekoita sen joukkoon kikherneet, persilja ja minttu.
Lisää grillivihannekset sekä paistettu halloumi.
Tarjoile tzatzikin kanssa.



_________________________________




QUINOA, HALLOUMIA OCG GRILLADE GRÖNSAKER
1 pers.


Det här behövs:

• ca 30g halloumi (1/3 av en halloumiost)
• 1/2 liten lök
• 1/4 röd paprika
• 1/2 zuchini
• ca 80 g bruna champinjoner
• en skvätt olivolja

• 1/2 dl quinos
• 1 dl vatten
• ca 100 g kikärter
• 1 msk färsk persilja
• 1 msk färsk mynta


För tzatzikin:

• 1/4 gurka
• ca 80 g turkisk yoghurt
• 1 klyfta lime
• 1 liten vitlöksklyfta eller hälften av en i normalstorlek
• 1 msk färsk dill
• salt&peppar


Börja med att göra tzatzikin.
Skala gurkan och gröp ur kärnorna. Riv gurkan i en skål.
Tillägg yogurthen och pressa saften från limeklyftan på.
Finhacka dillen och krossa vitlöken. Lägg dem i skålen med de andra ingredienserna och smaksätt med salt och peppar. 
Blanda väl och lägg i kylskåpet under tiden du framkallar resten av rätten.

Värm ugnen på grillresistans till 250 grader.
Skär löken och paprikan i stora klyftor och zuchini i skivor i form av halvmånar.
Rengör svamparna.
Lägg grönsakerna och svamparna på en plåt med bakplåtspapper och spraya en skvätt olivolja över.
Sätt i ugnen och låt grillas tills det mjuknat och fått en vacker färg. Paprikan och svamparna får lite svartna, det gör inget.

Koka vattnet i en kastrull och lägg quinoan i det kokande vattnet. Låt koka på låg värme tills allt vattnet har sugits i quinoan eller absorberat.
Under tiden quinoaan kokar skär halloumin i bitar och stek på en torr stekpanna tills ostbitarna brynat på varsin sida.

Häll kikärterna i en sil och låt rinna av.
Finhacka persiljan och myntbladen.
Blanda kikärterna och örterna i den färdiga quinoan och blanda väl.
Lägg med det grillade grönsakerna och svamparna samt den stekta halloumin.
Servera med tzatziki.


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

KVINOA-PAPUPIHVIT - BIFF AV BÖNOR OCH QUINOA



Talvisäillä kaipaa usein jotain tuhtia ja tammikuussa taas jotain kevyttä ja terveellistä. Miten yhdistää kaksi mielitekoa, joiden luulisi sulkevan toisensa pois? Minun vastaukseni on papupihvi.





Huomaan liikkuvani talvisin ällistyttävän paljon. Tai siis silloin, kun säät innostavat talvilajeihin, joista luistelu on ehdoton suosikkini. Laskettelu ei myöskään ikinä kyllästytä. Kävisin usein murtomahiihtämässä, jos vain mulla olisi omat sukset. Ei ole. Pitäisi hankkia. Kun meri jäätyy käyn jäällä kävelemässä. On hyvinkin raskasta kämpiä syvässä lumessa -20 asteen pakkasessa. 

Toki nyt, kun kunnon pakkaset vain hetkeksi kävivät kylässä ja palasivat yhtä nopeasti takaisin sinne mistä tulivat, on liikkuminen lähinnä tapahtunut tanssisaleissa tai kotona jumppamatolla. Silti, tehokasta sekin ja keho huutaa "polttoainetta minulle, nyt!" kovempaa, kuin kesäisin. 

Pavut ovat paljon liikkuvalle kasvissyöjälle mitä mainiointa ravintoa. Laitan niitä moneen ja usein. Valkopavut toimivat pihveihin mitä mainioiten ja mustapavuilla saa ruokaan vähän syvyyttä. Tämä ohje on helppo, kätevä ja maukas. Papupihvit toimivat sekä burgerissa että vaikkapa raikkaan salaatin tai perunamuusin kylkeen.



_________________________________



Med vintern kommer vintersporter och med vintersporter kommer en hungrig mage. Dessa biffar på bönor är både fylliga, smakrika och hälsosamma. Dessutom är det lätta och praktiska att laga och passar ypperligt till både burgare, vid sidan av en fräsch sallad eller varför inte tillsammans med potatismos och nån krämig, god sås. 



_________________________________




KVINOA-PAPUPIHVIT
3 kpl


Näitä tarvitset:

• 1 dl kvinoaa
• 230 g säilöttyjä isoja valkopapuja (yksi tölkillinen)
• n. 100 g säilöttyjä mustapapuja
• 1/2 sipuli
• 1 tl kuivattua yrttiä oman maun mukaan (esim. oreganoa tai timjamia)
• 2 rkl jauhoja
• suolaa ja mustapippuria maun mukaan

Keitä kvinoa paketin ohjeiden mukaan. Ja anna viiletä.
Valuuta ja huuhtele valkopavut. Siirrä ne kulhoon ja survo ne haarukalla tasaiseksi massaksi.
Valuuta ja huuhtele mustapavut. Lisää ne paputahnaan ja survo ne joukkoon. Kaikkien mustapapujen ei tarvitse riikkoontua, kunhan valkopavut ovat kunnolla hajonneet tasaiseksi tahnaksi.
Silppua sipuli.
Lisää silputtu sipuli, kuivattu yrtti sekä kvinoa papujen sekaan. Sekoita huolella.
Lisää lopuksi vielä jauhot ja mausta halutessasi vielä suolalla ja mustapippurilla. Sekoita uudestaan kunnolla.
Ja taikina osiin ja pyöritä palloiksi. Aseta pallot esimerkiksi leikkuulaudalle tai pienille leipälautasillle ja painele ne paksuiksi pihveiksi. 
Aseta pihvit jääkaappiin 30 minuutiksi.
Lämmitä uuni 200 asteeseen.
Ota pihvit jääkaapista, aseta ne leivinpaperille uunipellille ja paista uunissa noin 30 minuuttia, kääntäen niitä puolivälissä.



_________________________________




BIFF AV BÖNOR OCH QUINOA
3 st


Det här behövs:

• 1 dl quinoa
• 230 g vita bönor på burk
• ca 100 g svarta bönor på burk
• 1/2 lök
• 1 tsk torkade örter enligt egen smak (typ oregano eller timjam)
• 2 msk mjöl
• salt och peppar enligt egen smak

Koka quinoan enligt direktiven på paketet och låt svalna.
Shölj av vita bönorna, lägg dem i en skål och krossa med en gaffel tills det är slätt och jämt.
Shölj av de svarta börnorna och lägg dem i skålen med de vita. Krossa dem smått, men de svarta behöver inte alla krossas.
Finhacka löken och tillsätt den samt torkade örter och den svalnade quinoan i degen av bönor. Blanda väl.
Tillsätt mjölen och smaksätt med salt och peppar. Blanda åter väl.
Dela degen i tre delar och rullar delarna till bollar. Lägg bollarna på skilda små smörgåsfat eller på ett stort skärbräde. Trygg bollarna till biffar och lägg dem i kylskåpet för 30 minuter.
Värm ugnen till 200 grader.
Ta biffarna från kylskåpet, lägg dem på en bakplåt med bakplåtspapper och stek i ugnen i 30 minuter. Vänd på biffarna halvvägs in i steknings tiden.



perjantai 9. joulukuuta 2016

MUHAMMARA - M'HAMMARA



Tämä on se tahna, josta parhaimman version saa Abu Dhabissa Aidanin hotellissa. Tosin siinä on riskinsä, että päätyy suutelemaan väärän miehen kanssa ja Mr. Big ostaa siitä hyvästä naiselle timanttisormuksen. Kannattaa siis miettiä kahdesti, ennen kuin maistaa...





Yllämainittu tilanne on tietenkin Sex and the City 2:sta. Yksi "salaisista" flunssaleffoistani. Ihan sairaan hyvää katsottavaa silloin, kun räkä valuu dedäpielistä ja sohvalla makaaminenkin vaatii liikaa keskittymistä. Moni haukkuu kyseistä leffaa huonoksi. Minä olen sitä mieltä, että sellaiset ihmiset ottavat elokuvat liian vakavasti. Kun juttuhan on niin, että ei kaikkien leffojen tarvitse olla mitään "oikeasti" hyviä. Parhaat flunssaleffat on nimenomaan niitä, joita ei terveenä ollessaan  missään tilanteessa julkisesti kutsuisi laatuleffoiksi.

Oli miten oli, haluni lähteä kotona valmistamaan muhammaraa kumpuaa siitä ensimmäisestä kerrasta, kun vuosia sitten Nasolinin vaikutuksen alla katsoin tuon kyseisen leffan. Googletin samantien, että mikäs se tällainen ruoka on, jolla vanhat heilat houkuttelevat hotelliinsa. Blogiin ohje pääsee kuitenkin vasta nyt, sillä sitä on kehitelty pidemmän aikaa ja tärkein raaka-aine, granaattiomenasiirappi, oli eräänlaisen etsinnän takana. Varmasti tätä siirappia löytää paremmin varustetuista marketeista tai Helsingin Hämeentien liikkeistä, mutta omani löysin kuitenkin yllätyksekseni ja vähän sattumalta mökkeillessä Ahvenanmaalla. Maarianhaminan ulkopuolella on pieni liike, joka on keskittynyt myymään Lähi-idän keittiöissä suosittuja aineksia.



_________________________________




MUHAMMARA 
Paahdettu paprika- ja pähkinätahna

Näitä tarvitset:

• 4 paprikaa
• 1,5 dl saksanpähkinöitä
• 2 valkosipulin kynttä
• 0,75 dl pankojauhoja (tai korppujauhoja, joista tulee hieman karheampi rakenne)
•  0,5 dl persiljaa
• 2 rkl granaattiomenasiirappia
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 tl suolaa
• 1 tl juustokuminaa
• 1 tl korinateria (jauheena)
• 1 tl kuivattuja chilihippuja tai 1/2 tl cayennepippuria
• 4 rkl oliiviöljyä
(• halutessasi ripaus savupaprikajauhetta)


Puolita paprikat ja poista niistä siemenet. Aseta uunivuokaan kuoripuolet ylöspäin ja paahda 200 asteisessa uunissa grillivastuksilla noin 20 minuuttia.
Ota vuoka uunista, peitä se foliolla ja anna paahdettujen paprikoiden jäähtyä hetki, poista niistä sitten kuoret ja siirrä monitoimikoneeseen.
Paprikoiden paahtuessa uunissa paahda pähkinät kuivalla pannulla. Varo polttamasta.
Lisää pähkinät monitoimikoneeseen paprikoiden mukaan ja pyöräytä tasaiseksi.
Lisää muut ainekset (paitsi öljy) ja anna koneen käydä kunnes tahna on tasaisen epätasainen. Koneen käydessä lisää hiljalleen öljyä (2 rkl) kapeana vanana tahnan joukkoon.
Pysäytä kone ja tarkista koostumus. Jos tahna on liian löysä, lisää hieman panko- tai korppujauhoja.

Siirrä valmis tahna kulhoon, koristele silputulla persiljalla tai oliiviöljyn pirskeillä ja tarjoile.
Parasta tahna on seuravana päivänä, kun se on vetäytynyt ja maut ovat tasautuneet jääkaapissa noin vuorokauden ajan.



_________________________________




M'HAMMARA
En kräm av rostad paprika och nötter


Det här behövs:

• 4 röda paprikor
• 1,5 dl valnötter
• 2 vitlöksklyftor
• 0,75 dl pankomjöl (eller skorpmjöl, men då får du en strävare konsistens)
• 0,5 dl persilja
• 2 msk granatäppelsirap
• 1/2 dl citronsaft
• 1 tsk salt
• 1 tsk spiskummin
• 1 tsk mald koriander
• 1 tsk torkad chili eller 1/2 tsk mald chili
• 4 msk olivolja
(• ifall du vill kan du tillägga även en nypa rökt paprika pulver)

Skär paprikorna på hälft och gröv ur skärnorna. Lägg dem i en ugnsform med skalsidan uppåt och rosta dem i en 200 grader het ugn (grill) i ca 20 minuter.
Ta ugnsformen ur ugnen och täck den med folie. Låt de rostade paprikorna svalna av en stund, skala dem och lägg dem i en matberedare.
Då paprikorna rostas i ugnen hinner du väl rosta nötterna på en torr stekpanna. Akta så du inte bränner nötterna!
Lägg nötterna med paprikorna i beredaren och låt gå tills det är nätt och jämt.
Lägg med alla andra ingredienser, förutom oljan, och låt gå tills det är jämt på ett ojämt sätt.
Då beredaren fortfarande går, häll i oljan (2 msk) som ett tunt strå.
Stanna maskinen, smaka. Ifall smeten är för lös, lägg till mera panko- eller skorpmjöl.

Flytta över den färdiga m'hammaran i en vacker skål och sprinkla över några droppar olja som dekoration eller alternativt dekorera med finhackad persilja. M'hammaran smakar som bäst när man låtit den dra sig och smakerna har fått jämna ut sig under cirka ett dygn i kylskåpet.





Kuvissa oleva tahna on tehty korppujauhoja käyttäen. Pankojauhoilla saat sileämmän koostumuksen, mutta makuun se varsinaisesti vaikuta.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

PIKKELÖITY CHILI - INLAGD CHILI




Ensin kerätään kaikkea, mitä vain ikinä voi säilöä. Sitten pilkotaan ja viipaloidaan ihan vimmatusti. Purnukoita ja purkkeja pestään ja kummenetaan ja kuivataan. Etikkaliemiä keitellään toisessa kattilassa valkosipulin maustamana ja toisessa tillin kanssa, johonkin laitetaan rosépippuria ja toiseen valkoista. Keittiön läpäisee etikkakatku, joka ristituuletetaan pois, kunnes jalkoihin pitää laittaa villasukat, kun lattiakin meni ihan kylmäksi kaikesta tuulettamisesta. Nyt ollaan syksyn ja talven risteyksessä.




On taas se aika vuodesta, kun lillutan kaiken erinäisiin etikkaliemiin. Säilöntä kuuluu ja on aina kuulunut kaikissa kodeissani syksyyn ja alkutalveen. Purkkien ja purnukoiden täyttämisessä on jotain mieltä rauhoittavaa. Ja tällaiselle etikkahiirelle lopputuloskin maistuu paremmin kuin mikään. Chiliä rakastavana haluan tietenkin säilöä tätä tulista kaveria. Kokatessa käytän tuoretta ja kuivattua chiliä lähes kaikessa. Pikkelöity chili taas sopii mielestäni lähes minkä tahansa aterian lisukkeeksi. Padat tai tacot - mitä tahansa lautasillamme on kaivan pienen lasipurkin esille ja nautin parista tulisesta makupalasta ateriani kylkeen. 



_________________________________




Köket fylls av lukt av ättika - det betyder höst för mig. Jag älskar att inlägga och jag älskar det inlagda. En av mina absoluta favoriter är inlagd chili. Jag lägger färsk och torkad chili i nästan all mat jag tillverkar och inlagd chili passar enligt min smak som tillägg till nästan vilken mat som helst.  Vare sig det är en gryta på bordet eller tacon på tallrikarna, så gräver jag fram den lilla glasburken med egen inlagd chili och njuter av några eldiga smakbitar med min måltid.



_________________________________




PIKKELÖITY CHILI


Näitä tarvitset:

• noin 7 chiliä (punaisia, vihreitä, keltaisia)
• 1 dl omenaviinietikkaa
• 1 dl vettä
• 1 rkl rosépippuria
• 2 valkosipulin kynttä
• reilu 1 ruokalusikallinen sokeria (intiaani sokeri maistuu pikkelöinnissä erityisen hyvälle)
• vajaa 1 rkl suolaa
• 1 laakerinlehti

Viipaloi chilit paksuhkoiksi renkaiksi poistamatta siemeniä ja aseta ne puhtaaseen ja kuivaan lasipurkkiin. 
Kuori valkosipulit ja laita ne pieneen kattilaan kaikkien muiden ainesten kanssa. Kiehuta ja anna hautua noin viitisen minuuttia.
Kaada kuuma liemi chilien päälle lasipurkkiin. Anna viiletä noin pari tuntia, ennen kuin suljet purkin ja asetat sen jääkaappiin.
Säilyy jääkaapissa noin pari kuukautta.



_________________________________




INLAGD CHILI


Det här behövs:

• ca 7 chilin (gröna, röda, gula)
• 1 dl äppelvinäger
• 1 dl vatten
• 1 msk rosépeppar
• 2 vitlöksklyftor
• 1 dryg msk socker (indiansocker smakar super bra i inläggningar)
• lite under 1 msk salt
• 1 lagerblad

Skiva chilin i tjocka ringar, utan att ta av fröna och lägg i en ren och torr glasburk.
Skala vitlöken och lägg den med resten av ingredienserna i en kastrull. Koka upp och låt sjuda i ungefär 5 minuter.
Häll den heta vätskan över chilina i glasburken. Låt svalna i några timmar innan du stänger burken och lägger den i kylskåpet.
Håller i kylskåp i typ ett par månader.